P2X Solutions teki alkuvuodesta 2025 suomalaista teollisuushistoriaa, kun se avasi Harjavaltaan Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksen. P2X Solutions valitsi laitoksen pääautomaatio- ja tiedonhallintajärjestelmän toimittajaksi Instan. Lisäksi laitoksen sähköasennuksista vastasi Instan tytäryhtiö Goodwork. Instan toimitus sisälsi Siemens-pohjaisen Simatic PCS 7 -prosessinohjausjärjestelmän määrittelyn, ohjelmoinnin, järjestelmäintegraation ja käyttöönoton laitoksessa.
Nykyaikainen järjestelmä on P2X Solutionsille kilpailuetu
Instan toimittama automaatiojärjestelmä on koko tuotantolaitoksen aivot. Kyseessä on kokoava DCS-järjestelmä (hajautettu ohjausjärjestelmä), joka ohjaa koko tuotantolaitosta ja yhdistää laitoksessa olevat, omilla paikallisilla automaatio-ominaisuuksillaan varustetut laitteet ja järjestelmät. Lisäksi järjestelmään kuuluu laitosautomaatio, joka ohjaa laitteiden toimintaa ja turvallisuutta.
Järjestelmästä saatua dataa seurataan ja analysoidaan laitoksen parhaan suorituskyvyn varmistamiseksi. Järjestelmä on harmonisoitu, mikä helpottaa käyttöä ja ylläpitoa sekä mahdollistaa järjestelmän monistamisen tuleviinkin laitoksiin. P2X Solutionsille oli tärkeää, että kokonaisuus on liitettävä ja skaalautuva, ja että sitä on mahdollista kehittää myös jatkossa.
”Suoraan tähän päivään rakennettu järjestelmä on meille kilpailuetu”, kertoo P2X Solutionsin liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomo Rinne.
Pääautomaatiojärjestelmän merkitys laitoksen käyntiin saattamiselle on niin suuri, että P2X Solutions tekisi vain yhden asian toisin: ottaisi automaation mukaan jo aikaisemmassa vaiheessa.
”Tästä olemme jo seuraavia projekteja silmällä pitäen keskustelleet”, kertoo Harjavallan-projektia vetänyt P2X Solutionsin projektipäällikkö Jari Hassinen.
Insta vakuutti joustavuudella, proaktiivisuudella ja uskolla vihreän vetytalouden pioneerihankkeeseen
DCS-järjestelmää lähdettiin uuteen Harjavallan-laitokseen luomaan puhtaalta pöydältä, mikä oli Hassisen mukaan sekä siunaus että kirous: toisaalta järjestelmä voitiin suunnitella juuri laitoksen senhetkisiä tarpeita vastaavaksi, mutta samalla kyseessä oli hyppy tuntemattomaan.
”Tiesimme jo alusta lähtien, että järjestelmän suhteen on tehtävä matkan varrella muutoksia. Tästä syystä järjestelmätoimittajaa valitessa meille iso kriteeri olikin joustavuus: meille on elintärkeää valita kumppani, jonka kanssa uskoimme pystyvämme sen muutosjumpan vetämään läpi.”
Instasta Hassiselle tämä mielikuva syntyi nopeasti:
”Insta otti jo tarjouspyyntövaiheessa vakiomallisen vastauksen sijasta heti kantaa meidän nimenomaisiin sopimusehtoihimme. Käyttöönottovaiheessa taas oli eräs 2,5 vuorokauden rutistus, jonka aikana pidimme palavereita neljän tunnin välein. Tällainen hanke on ketju, jossa jokaisen lenkin on pidettävä. Yhteistyökumppaneilla on oltava sitoutuneita yksilöitä, joista voimme luottaa, että he tekevät oman osuutensa.”
Tuomo Rinne jatkaa:
”Projektin aikana Insta osoitti kiitettävää proaktiivisuutta. Matkan varrella on esimerkiksi tullut monenlaisia selvittelyä vaatineita tilanteita, jolloin Instalta on oltu heti yhteydessä ja ehdotettu ratkaisua, jolla päästään alkuun. Insta on vienyt asioita koko ajan omatoimisesti eteenpäin.”
Installe kestävämpää tulevaisuutta edistävät hankkeet ovat strateginen valinta. Hassinen korostaa sitä, miten tärkeää oli, että toimittajalla oli uskoa suurelta tuntuvaan projektiin.
”Olimme aika pieni porukka aika suurilla suunnitelmilla, eli emme ehkä kaikkein uskottavin asiakas. Siinä kohtaa erottuivat ne toimittajat, jotka uskoivat, että tästä voi tulla jotakin. Lisäksi Instan Jarkko Järvilehto oli kyllä Suomen sitkein myyntimies”, Hassinen hymyilee.
”Olemme kilpailuhenkisiä ja vaadimme tietynlaisia kumppaneita”
Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitos aloitti kaupallisen toiminnan helmikuussa 2025. Vaikka vetyhype on laantunut muutaman vuoden takaisesta huipustaan, on vihreän vedyn merkitys kestävämmälle tulevaisuudelle kiistaton. P2X Solutions tavoittelee 1GW:n kapasiteettia 2030-luvulla – seuraava vetylaitos on jo suunnitteilla Joensuuhun, ja siihen on otettu mallia Harjavallan pioneerihankkeesta. Yhteistyön jatkolle on Hassisen mukaan hyvät edellytykset.
”Meidän tavoitteenamme on ollut vetytalouden avaaminen. Olemme kilpailuhenkisiä ja vaadimme tietynlaisia kumppaneita. Tämän kokemuksen perusteella yhteistyön jatkolle on hyvät edellytykset.”