Palaamme kerta toisensa jälkeen miettimään: Kenelle me teemme työtämme? Miksi tällä on merkitystä? Miten teknologialla voidaan rakentaa jotain, joka ei pelkästään toimi vaan myös auttaa ja avustaa? Näihin kysymyksiin vastaavat Johanna Kalliomäki ja Mona Takamaa, kaksi asiantuntijaa, joiden työ risteää arjessa useammin kuin voisi kuvitella.
Johanna johtaa Instan Teollisuudessa Tuotteet ja Kehitys -yksikköä. Hänen työtään ohjaa ajatus siitä, että ohjelmiston suurin arvo ei ole sen teknisessä toteutuksessa, vaan siinä, mitä se mahdollistaa asiakkaalle.
Mona taas on käyttöliittymä- ja käyttökokemussuunnittelija, jonka työn jälkeä ei useinkaan huomata – ja juuri silloin hän tietää onnistuneensa.
Johanna, tuotekehitysyksikön päällikkö
"Ohjelmisto ei ole koskaan vain työkalu, se on investointi tulevaisuuteen."
Ohjelmistopalveluiden hankinta alkaa usein yhdestä kysymyksestä: Mikä ongelma meidän on ratkaistava? Pelkän ongelman tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Meidän on myös ymmärrettävä, kenen ongelmasta on oikeastaan kyse, miksi se on liiketoimintakriittinen, ja miten sen ratkaiseminen tuo asiakkaalle todellista arvoa.
Hyöty sen sijaan näkyy suoraviivaisesti nopeampina prosesseina, virheiden vähenemisenä tai parempana asiakaspalveluna. Joskus vaikutus on kuitenkin strategisempi: mahdollisuus skaalata toimintaa uusille markkinoille tai rakentaa kilpailuetua tulevaisuuden varalle. Jokaisessa tapauksessa ohjelmiston on tuettava tekemistä liiketoimintaa hidastamatta.
Ohjelmistokehityksen johtamisessa tehtäväni on katsoa teknologian taakse ja pyrkiä näkemään tulevaisuuteen. Joka päivä työmme ulottuu aina automaation ymmärtämisestä kooditasolle saakka, unohtamatta ohjelmistojen kerroksisuutta rajapintojen, backendin ja frontendin myötä aina erilaisiin pilvipalvelutoteutuksiin asti. Siksi kokonaisuuden sujuvuus ja saumattomuus ovat meille erityisen tärkeitä. Jokainen rivi koodia, jokainen toiminnallisuus ja jokainen valinta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin asiakkaamme pystyy saavuttamaan omat tavoitteensa - oli kyse sitten tehokkuudesta, kasvusta, asiakastyytyväisyydestä tai vastuullisuudesta.
Koska tyypillisesti toimimme kriittisen infrastruktuurin parissa, asiakkaalla on usein tiukkojakin ympäristö- tai toteutusvaatimuksia, jotka haastavat ohjelmistojen rakentamista. Silti ne luovat samalla syvempää merkitystä: emme tee työtä miten tahansa tai missä tahansa, vaan huolehdimme siitä, että asiakkaidemme palvelut toimivat ja tekevät sen mitä pitääkin: luovat turvaa ihan tavallisille ihmisille heidän omassa arjessaan.
Turvallisuus meille - ja myös asiakkaalle - tarkoittaa järjestelmän toimintavarmuutta, huoltovarmuutta sekä kykyä ennakoida häiriöitä, sekä usein tätä kaikkea samanaikaisesti. Meille tämä vastuu on osa arkea ja olennainen osa ammattiylpeyden ydintä.
Kehitystyö ei siis ole pelkästään teknistä prosessointia. Vaikka se vaatii priorisointia, selkeyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua, on se samalla myös syvästi inhimillistä työtä. Haluan, että jokainen tiimissämme tietää, miksi heidän työnsä on tärkeää: ratkaisut, joita yhdessä rakennamme, tekevät jonkun toisen työstä ja arjesta helpompaa ja selkeämpää.
Olemme onnistuneet silloin, kun palvelumme ratkaisevat todellisia ongelmia ja auttavat keskittämään ihmistyön sinne missä ihmistä oikeasti tarvitaan.
Mona, UI/UX-suunnittelija
"Tiedän onnistuneeni, kun käyttäjä ei edes muista käyttäneensä sitä."
Käytettävyys ei ole näyttävyyttä. Se ei ole kikkailua, eikä se ole itsestäänselvyys. Se on huomaamatonta tukea – ikään kuin näkymätön käsi, joka ohjaa, auttaa ja mahdollistaa.
Me elämme digitalisoituneessa maailmassa. Jokainen meistä kohtaa päivittäin lukemattomia käyttöliittymiä: sovelluksia, laitteita, järjestelmiä, verkkopalveluita. Kokemukset näiden kanssa muodostavat pohjakerroksen odotuksillemme – huomaamattakin. Suurin osa meistä ei enää toivo sujuvaa käyttökokemusta. Me odotamme sitä.
Hyvä käyttöliittymä ei jää mieleen. Huono kyllä jää. Tiedän onnistuneeni työssäni silloin, kun loppukäyttäjä ei edes muista kiinnittäneensä käyttöön mitään huomiota. Kaikki vain toimi.
Mutta tämä näkymätön onnistuminen vaatii tarkkaa ymmärrystä. Minun on mietittävä: Kuka tätä käyttää? Missä tilanteessa? Mikä on tärkeää, mikä toissijaista? Miltä tuntuu, kun jokin asia toimii – ja miltä, kun se ei toimi?
Eräässä projektissa asiakas kaipasi parempaa näkyvyyttä dataan. Mutta kun kuuntelimme käyttäjiä, kävi ilmi, etteivät he tarvinneet lisää tietoa – vaan vähemmän tulkintaa. Ratkaisu löytyi yhdistämällä visuaaliset nostot, älykäs suodatus ja ennakoiva ehdotuslogiikka. Käyttöliittymä ei enää ollut näkymä tietoon – se oli tuki päätöksentekoon.
Käyttökokemus ei ole viimeinen silaus. Se on se, joka jää – tai ei jää – mieleen.
Yhdessä rakennettu vaikuttavuus
Johanna ja Mona katsovat samaa maailmaa eri kulmista. Siinä missä toinen lähestyy tavoitetta strategian näkökulmasta, toisen kulmana on käyttökokemus. Silti heitä yhdistää yhteinen ajatus siitä, että ohjelmistolla itsellään ei ole arvoa vaan arvokasta on se mitä se mahdollistaa.
Kun teknologiaratkaisut kohtaavat ihmisen arkiset haasteet ja tarpeet, syntyy ymmärrystä. Ymmärryksen avulla meidän on mahdollista luoda maailmasta jälleen askeleen verran toimivampi, helpompi ja ennen kaikkea inhimillisempi.
Johanna Kalliomäki
Yksikönpäällikkö, Tuotteet ja kehitys Insta Automation etunimi.sukunimi (at) insta.fi
