Open search

    Ideasta kaivostoiminnan analysointityökaluksi – näin se onnistui

    Kehitimme Sandvikin kanssa analysointityökalun, joka auttaa kaivosyhtiöitä siirtymään dieselistä sähkövoimaan sekä mallintamaan kaivoksen toiminnan animaatioksi. Sen lisäksi, että ympäristöystävällisen teknologian kannattavuus on nyt konkreettisesti osoitettavissa, työkalusta on muodostunut eri toimijat yhdistävä viestintäväline. Tässä blogikirjoituksessa perehdymme projektiin sekä siihen, mitä olemme matkan varrella oppineet.

    This story also available in English.

    Sandvikin tavoitteena oli vakuuttaa kaivosyhtiöt siitä, että vihreä siirtymä kannattaa myös taloudellisesti – niiden tulisi oivaltaa, mikä muuttuisi, jos sähkökäyttöiset kaivoskoneet ja -laitteet korvaisivat edeltäjänsä joko osittain tai kokonaan. Haasteena oli se, kuinka hyödyt voitaisi todentaa uskottavasti ja ymmärrettävästi. Simulaation ydin oli jo olemassa, ja tehtävämme oli rakentaa lähdekoodin ympärille helppokäyttöinen käyttöliittymä. Aiemmin tuloksia oli yritetty mallintaa Excelillä, mutta nyt sekä kaivoksen kartta että siellä liikkuvat koneet simuloidaan todenmukaisesti. Animaatio esittää suunnitelmien toimivuuden ja tuottavuuden käytännössä, huomioiden jopa liikennesäännöt. Alun perin myynnin ja tuotekehityksen sisäiseen käyttöön suunnatusta työkalusta kehittyi viestintäväline, joka tarjoaa yhteisen näkökulman kaivosalalla työskentelevien toimijoiden välille.

     

    Yhdessä tekemällä pintaa syvemmälle

    Aloitimme työn neljän päivän design sprintillä, johon osallistuivat Sandvikin avainhenkilöt sekä Instan designer, fasilitaattori ja allekirjoittanut arkkitehdin roolissa. Sprintistä saatiin hyvä näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä. Molemmat osapuolet olivat hankkeesta innostuneita, sillä olimme tekemässä prototyyppiä todelliseen käyttöön. Punnitsimme tarkoin esimerkiksi sitä, voisiko ratkaisu oikeasti toimia, onko se riittävän selkeä sekä millaista lisäarvoa se tuottaa. Potentiaaliset loppukäyttäjät pääsivät testaamaan sprintin aikana syntyneitä ideoita alle viikossa. Palaute vaihteli innostuneesta varautuneeseen, ja suurimmat epäilykset kohdistuivat siihen, kuinka työkalusta saataisi riittävän uskottava. Kommentit antoivat kehitystiimille haasteen todistaa, että teoriassa hyvältä kuulostava idea saadaan toimimaan myös käytännössä. Design sprint -viikolla tehtiin kuukauden edestä määrittely- ja suunnittelutyötä, mikä antoi toteutukselle hyvät lähtökohdat.

    Tätä kirjoittaessani analysointityökalua on kehitetty noin 1.5 vuotta. Instan ydintiimi on pysynyt samana, minkä lisäksi mukaan on tullut työvaiheesta riippuen kehittäjiä ja testausvastaava. Sandvikin tuoteomistajan resurssit on keskitetty oikeaoppisesti yhteen projektiin. Hänen esihenkilönsä antaa suuntaviivat, ja projektissa mukana olevat loppukäyttäjät pitävät fokuksen asiakashyödyissä sekä auttavat keskittymään todellisiin tarpeisiin.

    Kehitystyötä tehdään nyt ketterin menetelmin viikon sprinteissä. Maanantaisin pidetään viikkopalaveri, jossa todetaan edellisellä viikolla aikaansaadut asiat sekä määritellään tulevan viikon tavoitteet. Yhteydenpito puolin ja toisin on lähes päivittäistä ja tapahtuu useissa kanavissa. Suuntaa vaihdetaan tilanteen sitä vaatiessa, ja työvaiheissa edetään tärkeysjärjestyksessä, asiakasta ja loppukäyttäjää kuunnellen. Näin vältytään kalliilta kertainvestoinneilta sekä suunnittelemasta sellaista, mikä vanhenisi ennen aikojaan. Työssä keskitytään lisäarvon tuottamiseen. Ketterästi toimivan tiimin motivaatio pysyy korkealla, sillä kaikki pääsevät vaikuttamaan, eivätkä tee töitään niin sanotusti koneiston rattaissa. Prosessi on omiaan pitämään myös Sandvikin loppukäyttäjät kiinnostuneena tuotteen kehityksestä sekä kokeilemaan työkalun käyttöä myös omassa työssään.

    Software Architect Ville Isännäinen ja Software Developer Penjami Rantakangas

    Ketterää teknologiaa

    Alkuperäinen ajatus oli, että analysointityökalua voitaisi hyödyntää myös kaivosten uumenissa, joten työkalun piti toimia kannettavissa tietokoneissa ja ilman verkkoyhteyttä. Vaikka myöhemmin ohjelman käytön todettiin tapahtuvan lähes poikkeuksetta toimistoilla, niin oletuksesta seurasi se, että työkalusta tuli verkkoriippumaton ja varmatoiminen sovellus.

    Toteutuksessa hyödynnetään Electron.NET -kirjastoa, joka paketoi nettiteknologiat työkoneelle asennettavaksi sovellukseksi. Simulaatiomalli on koodattu Pythonilla, frontend -kirjastona on Vue.js ja backendin kieli on C#. Eri teknologioiden yhdistäminen on tuonut omat haasteensa, mutta mahdollistanut monia hyödylliseksi osoittautuneita asioita. Hyvä esimerkki tästä on ohjelman rakentuminen kolmesta osiosta, joita voidaan käyttää myös osittain toisistaan riippumatta. Tämä helpottaa simulaatiomallin kehittämistä ja testaamista erillään käyttöliittymästä. Teknologiavalintojen myötä olemme päässeet yhdistämään tuttuja ratkaisuja uudenlaisissa yhteyksissä sekä syventymään uusiin.

    asiantuntijablogi_ville_isannainen_sandvik_1000x650px3

    Kaivattuja merkityksiä

    Ketterän hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevinta on toimiva vuorovaikutus – puhumme Sandvikin tuotevastaavan ja loppukäyttäjien kanssa yhtä kieltä, kommunikointi on aktiivista ja mielipiteet perusteltuja. Sandvikin avoin suhtautuminen kehitystiimiltä tuleviin ideoihin sekä luottamus osaamiseemme on tehnyt työskentelystä helppoa ja palkitsevaa. Lisäksi heidän avainhenkilönsä ovat saaneet riittävästi resursseja keskittyä projektiin sekä valtaa nopeaan päätöksentekoon. Palautteen perusteella myös ohjelmistokehittäjät ovat saaneet riittävästi resursseja ja vapauksia itsenäiseen ongelmanratkaisuun.

    Koska työn alla on jotakin täysin uutta, eikä valmiita vastauksia ole olemassa, on hyötyjen oltava kaikille osapuolille jatkuvasti selvillä. Tämä edellyttää syvällisiä keskusteluja paitsi kokonaishyödyistä ja -vaikutuksista, myös yksittäisistä kehitysvaiheista. Vääriä kysymyksiä tai liian pientä epäkohtaa ei ole olemassa. Näin varmistetaan se, että kehittäminen etenee oikeaan suuntaan. Oikeasti toimiva iteratiivinen toimintatapa on läpinäkyvä – ennen kuin mitään tehdään, siitä sovitaan yhdessä, ja kun asioita on tehty, ne esitellään kaikille.

    Palkitsevinta työkalun kehittämisessä on ollut tunne siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista, kannustavaa ja jopa hämmästynyttä siitä, kuinka paljon olemme saaneet aikaiseksi pienellä tiimillä. Seurauksena kiinnostus työkalua kohtaan on kasvanut, mikä on puolestaan synnyttänyt uudenlaisia odotuksia ja toiveita. Positiivinen palaute luo jatkuvan tarpeen kyetä mukauttamaan projektin tavoitteita ja toimintaa vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kaikeksi onneksi myös resurssit ovat kasvaneet samassa suhteessa. Lisääntyvä kiinnostus ruokkii halua jatkaa hyvää yhteistyötä sekä vastata uusiin haasteisiin ilman, että työskentelyilmapiiri vaarantuu. Projektin aikana myöskään realismi ei ole päässyt unohtumaan – jos jokin idea ei toimi, korjataan suuntaa.

     

    Haluaisitko tietää tarkemmin, mitä hyötyjä Sandvik on saanut projektista?
     
    Ovatko sujuva yhteistyö ja ketterät menetelmät sinulle tärkeitä työssä?
     
    TUTUSTU AVOIMIIN TEHTÄVIIMME

    Kirjoittaja

    Ville Isännäinen