Nykyisessä verkottuneessa ja digitalisoituneessa maailmassa on mahdollista saada niin paljon informaatiota tapahtumista, että ihminen ei enää pysty käsittelemään ja jäsentämään tällaisia tietomääriä. Suurempi tietomäärä mahdollistaa kuitenkin paremman päätöksenteon, jos tieto vain suinkin saadaan jotenkin osaksi päätöksentekijän tilannetietoisuutta. Tätä ongelmaa ratkaisevat erilaiset tietotekniset tilannekuvajärjestelmät. Jotta tarve tilannekuvajärjestelmille voidaan paremmin hahmottaa, tulee ensin ymmärtää, mitä tilannetietoisuudella ja tilannekuvalla ylipäätään tarkoitetaan.
Tilannetietoisuus
Tehokas päätöksenteko vaatii, että ymmärrämme, mitä ympärillämme tapahtuu, oli kyse sitten taistelukentästä, ohjelmistoprojektista tai oikeiden vaatteiden valinnasta ulos lähtiessä. Tätä ymmärrystä kutsutaan tilannetietoisuudeksi, ja se muodostuu mieleemme havaintojen ja aikaisempien kokemustemme pohjalta. Muodostettu malli on subjektiivinen, koska havainnoimme maailmaa eri tavalla, omaamme yksilölliset tiedonkäsittelytaidot ja taustamme ovat erilaiset. Esimerkiksi pakkassäähän lähtiessä päätät sopivista vaatteista havainnoimalla lämpömittaria ja kokemuksiesi pohjalta.
Joissain tilanteissa päätöksentekoon liittyy useampi henkilö, joiden pitää toimia yhdessä. Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, tulisi kaikkien henkilöiden ymmärtää tilanne mahdollisimman samalla tavalla. Esimerkiksi jääkiekko-ottelussa pelaaja lukee peliä jatkuvasti. Havaintojen perusteella hän päättää, milloin hyvä hetki syöttää joukkuetoverille. Jos pelikaveri on lukenut peliä eri tavalla, syöttö menee ohi. Mutta jos molemmat pelaajat ovat samalla aaltopituudella, syöttö osuu lapaan. Tätä useamman henkilön yhteistä, samalla tavalla hahmotettua ja ymmärrettyä näkemystä tilanteesta kutsutaan jaetuksi tilannetietoisuudeksi.
Tilannekuva
Säähän sopivan vaatetuksen ja jääkiekko-ottelun tapauksessa tilannetietoisuus voidaan vielä saavuttaa omilla aisteilla paikan päällä, mutta päätökseen vaikuttavien muuttujien lisääntyessä ja maantieteellisen alueen laajentuessa päätöksentekijät eivät voi enää itse havainnoida kaikkia asioita. Tällöin tietoa toimintaympäristöstä pitää kasata ja tuoda tilannekuvana päätöksentekijöiden saataville, jotta riittävä tilannetietoisuus ympäristöstä saadaan muodostettua.
Tilannekuva voi sisältää kuvausta vallitsevista olosuhteista, taustatietoa tapahtumaan liittyvistä toimijoista, arvioita toiminnan kehittymisestä tai mitä tahansa muuta tietoa, jota päätöksentekijä voi tarvita päätöksenteon tueksi. Tilannekuva pyritään jalostamaan mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon, jotta päätöksentekijä sisäistäisi esitetyn asian mahdollisimman hyvin ja virhetulkinnoilta sekä liialliselta informaatiotulvalta vältyttäisiin. Tilannekuvan esitystä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn formaattiin ja mediaan. Se voi koostua yhtä lailla fyysisistä kuvista ja dokumenteista kuin digitaalisesta aineistosta. Tilannekuvan esittämiseksi voi olla myös käytössä erillinen tietokoneohjelmisto, jota me Installa teemme.
Tilannekuvajärjestelmällä tieto osaksi päätöksentekoa
Tilannekuvajärjestelmä fuusioi eli koostaa tilannetietoa useista eri lähteistä, jalostaa tietoa helpommin ymmärrettävään muotoon ja esittää tiedon perusteella koottua tilannekuvaa järjestelmän käyttäjille. Nykyaikainen tietoliikenne ja tietotekniikka mahdollistavat sen, että sama tilannekuva voidaan esittää eri toimijoille eri paikassa, jolloin myös jaettu tilannetietoisuus eri toimijoiden kesken saadaan muodostettua tehokkaammin.
Tilannetietojärjestelmän tiedon lähteitä voivat olla mm. erinäiset sensorit tai ihmisten tekemät raportit. Käyttöliittymässä informaatiota voidaan esittää esimerkiksi karttapohjalla tai eri näköisinä taulukkoina ja kaavioina. Rakenteellisesti järjestelmät koostuvat useista erilaisista liitynnöistä tilannetietoa tuottaviin lähteisiin, tietokannasta tiedon varastoimiseksi sekä erilaisista sovelluksista tiedon jalostamiseksi sekä esittämiseksi.
Tilannekuvajärjestelmiä siis tehdään, jotta päätöksentekijöille muodostuisi parempi tilannetietoisuus. Parempi tilannetietoisuus puolestaan johtaa parempiin päätöksiin ja paremmat päätökset saattavat jopa parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.
Lue myös Markon muut blogit
Asiantuntijablogit
Marko Latvala
Kirjoittaja työskentelee Instan puolustusliiketoiminnassa ohjelmistoarkkitehtina.
