Vaikka yrityksessä olisi selkeä visio ja strategia, ei tavoitteisiin päästä, jos tekemistä ei oikeasti johdeta kohti visiota strategisen polun kautta. Ei riitä, että organisaatiossa on vaikka kuinka hyviä yksilöitä, jotka pystyvät tekemään loistavaa duunia, sillä menestystä ei ole luvassa ilman jaettua näkemystä siitä, miten asiat vaikuttavat toinen toisiinsa ylätasolla.
Organisaatiolla voi olla esimerkiksi jokin strateginen tavoite, joka edellyttää tiettyjä toimenpiteitä, joita kaikki eivät tiedä tai joita ei voida ääneen sanoa. Johtaminen on toimintaa, jossa täytyy ymmärtää melko laajoja seurannaisvaikutuksia, eri organisaatioita ja tietysti ihmisiä. Ihmiset on osattava ottaa mukaan yhteiseen muutokseen vaikka kaikki tieto ei näy jokaiselle.
Hyvä paha muutos
Organisaatiossa olisi hyvä keskustella siitä, miten muutos ylipäätään koetaan ja miten siitä puhutaan. Onko muutos ja muuttuminen pahasta? Jos esimerkiksi työterveyskyselyssä muutos yhdistetään negatiivisessa mielessä työssä jaksamiseen, vaikuttaa se siihen, miten eläminen muutoksen keskellä nähdään.
Itse olen ihminen, joka näivettyisi ja kuolisi pois, jos mikään ei muuttuisi tai kehittyisi. Saan energiaa siitä, että saamme tehdä asioita paremmin. On hassu asia, että muutos tänä päivänäkin nähdään herkästi negatiivisena asiana, muutoshan on aina mahdollisuus. Avain asennoitumisen muuttumiseen löytynee siitä, että ihmiset kokevat itse pystyvänsä vaikuttamaan muutokseen.
Liike on tärkeää – kyllähän me tiedämme, että kiinniruostunutta pulttia on aika vaikea avata. Joskus jopa hidas liike väärän suuntaan voi olla parempi kuin se, ettei liikuta ollenkaan. Liikkeen suuntaa voi muuttaa ja positiivisen oravanpyörän aikaansaanti ruokkii itse itseään, kun ihmiset kokevat, että he ovat itse saaneet muutoksen aikaan ja saavat nauttia tuloksista.
Kun olemme tehneet visiostamme totta, meillä on jo seuraava. Yritystoiminta on jatkuvaa juoksua entistä parempaan, ja vision täytyy muuttua, kun maailma muuttuu. Meidän ei ehkä tulisikaan puhua muutosjohtamisesta vaan johtamisesta muuttuvassa maailmassa.
Pelkkien numeroiden asettaminen ei ole johtajuutta
Minulle kaikella tekemisellä on jokin tavoite. Työelämässä meillä on visiot ja strategiat, ja vuosikohtaisia erilaisia numeerisia tavoitteita. Numeroita tarvitaan ja välillä niitä tulee katsoa ja seurata, jotta tiedetään, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.
Tavoitteelliseen johtajuuteen kuuluu mielestäni kuitenkin kykyä muuttua ja kehittyä, ei vain kasvaa luvuissa. Siksi meillä tulee olla myös tavoitteita, jotka liittyvät sellaisten kyvykkyyksien kehittämiseen, joilla me varmistamme elinkelpoisuutemme säilymisen.
Tämä on tärkeää, sillä pelkät numerot eivät myöskään riitä tavoitteeksi ihmisille – ne eivät luo kestävää motivaatiota. Yksi asiakas sanoi kerran, että vain sanakirjassa tulos tulee ennen työtä ja uskon myös itse siihen, että ne numerot tulevat viisaan tekemisen kautta. Ehkä lyhyen ajan voit johtaa pelkillä numeroilla ja saada tuloksia, mutta jos sinulla ei ole sitoutunutta henkilöstöä, jolle on annettu mahdollisuus tehdä työtään hyvin, ei niitä numeroitakaan enää jonkin ajan kuluttua tule.
Mielestäni oikeaa johtajuutta on se, että pystytään katsomaan aidosti numeroitten taakse: mistä ne ovat syntyneet, ja jos eivät ole syntynyt, miksi eivät. Johtajuus punnitaan siinä, miten autat joukkuettasi pääsemään tavoitteisiin. Numeroiden täytyy olla realistisia ja strategian, toimintasuunnitelman, rakenteiden ja kulttuurin tukea onnistumista.
