Page 79 - Demo

ja pahimmassa tapauksessa viel%u00e4 ty%u00f6tt%u00f6m%u00e4ksi tai lomautetuksi joutuneet, ajautuivat taloudelliseen ahdinkoon. Suomessa oli pitk%u00e4%u00e4n ollut strategiana vahvan markan politiikka, mik%u00e4 j%u00e4lkeenp%u00e4in ajatellen oli iso virhe. Viimeinen pisara ajauduttaessa taantumasta lamaan oli vuoden 1989 revalvaatio, joka heikensi vientiteollisuuden mahdollisuuksia vet%u00e4%u00e4 Suomi irti talouskurimuksesta. Vuoden 1991 lopulla valuuttapako maastamme kiihtyi, koska luottamus markkaan oli menetetty. Oli pakko tehd%u00e4 devalvaatio, joka aiheutti maan sis%u00e4ll%u00e4 katastrofaalisen tilanteen ja markka j%u00e4tettiin kellumaan. Tuo kriittinen p%u00e4iv%u00e4 oli 14.11.1991.54 Kyseinen p%u00e4iv%u00e4 on j%u00e4tt%u00e4nyt %u201carven%u201d Suomen historiaan, koska se samalla sys%u00e4si maan syv%u00e4%u00e4n lamaan. Yrityksi%u00e4 ajautui konkurssiin tuhansittain ja ty%u00f6tt%u00f6myys kasvoi entisest%u00e4%u00e4n. Valuuttalainojen p%u00e4%u00e4oma kasvoi devalvaation ja markan kellunnan takia jopa kymmeni%u00e4 prosentteja. Koska yritykset ja kotitaloudet eiv%u00e4t selvinneet velkojen lyhennyksist%u00e4, pankit ajautuivat kriisiin. Hyvi%u00e4kin yrityksi%u00e4 ajautui konkurssiin vain siit%u00e4 syyst%u00e4, ett%u00e4 mik%u00e4%u00e4n pankki ei kyennyt ottamaan riski%u00e4. Lamaa kiihdytti viel%u00e4 Neuvostoliiton romahtaminen vuoden 1991 syksyll%u00e4. Talouden dominoilmi%u00f6 oli n%u00e4ytt%u00e4ytynyt karmivalla tavalla. Kaikesta edell%u00e4 mainitusta huolimatta tai oikeastaan siit%u00e4 syyst%u00e4 vientiteollisuus sai piristysruiskeen devalvaatiosta ja markan kellunnasta. Samaan aikaan ryhdyttiin harjoittamaan eritt%u00e4in kurinalaista finanssipolitiikka ja leikattiin Esko Ahon hallituksen johdolla julkisia menoja. Valtiovarainministerin ep%u00e4kiitollista virkaa hoiti tuolloinIiro ViinanenVuonna 1993 alkoivat EU:n j%u00e4senneuvottelut ja 1995 Suomesta tuli EU:n j%u00e4sen. Olimme siirtyneet id%u00e4n vaikutuspiirist%u00e4 l%u00e4nteen ja vihdoin luottamus Suomeen oli palautumassa. Sokerina pohjalla 7.5.1995 voitimme j%u00e4%u00e4kiekon maailmanmestaruuden ensimm%u00e4ist%u00e4 kertaa. Se oli henkisesti Suomelle iso asia.55 Varsinkin, kun mestaruus voitettiin Ruotsia vastaan Ruotsin kotikisoissa Globen-areenalla. Suomen voittolukemat 4-1 ovat piirtyneet monien verkkokalvolle.Instaa lama ei kohdellut niin fataalisti, kuin monia muita yrityksi%u00e4 Suomessa. Silti yhti%u00f6 joutui irtisanomaan noin 100 henke%u00e4. Sen lis%u00e4ksi toimeenpantiin pitk%u00e4aikaisia lomautuksia. Pisimm%u00e4n ajan lomautuksia jouduttiin yll%u00e4pit%u00e4m%u00e4%u00e4n Automaatiosuunnittelussa ja hallinnossa sek%u00e4 Elektroniikkaosastolla. Toisin sanoen 1990-luvun alussa jouduttiin suorastaan urakoimaan YT-neuvotteluja. Pahimmin lama koetteli konsernitasolla vuosien 1991%u20131992 aikana. Erityisen huonolta tulevaisuus (tilauskanta ja markkinoiden tilanne) n%u00e4ytti vuonna 1991 ennen kes%u00e4lomia. Toivoa paremmasta ei viel%u00e4 ollut ja oltiin tekem%u00e4ss%u00e4 konsernina tappiollinen vuosi. Reilun vuoden kuluttua edellisest%u00e4 eli v%u00e4hitellen syksyst%u00e4 1992 oli havaittavissa valonpilkahduksia tunnelin p%u00e4%u00e4ss%u00e4 ja yleinen sanonta oli, ett%u00e4 joko valo tuo toivoa tai sitten vastaan tulee juna. Joka tapauksessa mittavilla toimenpiteill%u00e4 Instassa oli saatu tilanne vakautettua. Instasetin nro 5/1992 (joulunumero) otsikkona oli: Insta kuntoutuu. Asialla oli totuuspohjaa, koska oli tehty lukuisia toimia talouden tervehdytt%u00e4miseksi ja sen lis%u00e4ksi osa asiakkaista antoi rohkaisevia viestej%u00e4 omasta tilanteestaan. Kysynn%u00e4n nousu antoi kuitenkin viel%u00e4 odottaa, mutta joululomille j%u00e4%u00e4v%u00e4lle henkil%u00f6st%u00f6lle tuli siin%u00e4 vaiheessa antaa rauhoittava viesti. Tyypillisesti ns. juustoh%u00f6yl%u00e4n k%u00e4ytt%u00e4minen kustannusten leikkaamisessa on huono ratkaisu, mutta laman kourissa se oli ainoa selvi%u00e4miskeino.Vaikka talous oli kriisiss%u00e4, marraskuussa 1991 tehdyn devalvaation seurauksena Suomen vienti alkoi kasvaa eritt%u00e4in nopeasti. Teollisuustuotannon kasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992.56 Ja se loi jo edell%u00e4 mainittuja valonpilkahduksia tulevaisuudesta. Investoinneissa kasvu n%u00e4kyi kuitenkin vasta vuonna 1994 ja sen vuoksi (sek%u00e4 lis%u00e4ksi Huoltamoj%u00e4rjestelmien huonon kannattavuuden seurauksena) vuosi 1993 oli viel%u00e4 Instassa haasteellinen kannattavuuden suhteen. Varsinaisesti nousu antoi odottaa ja l%u00e4hti liikkeelle lopullisesti vasta vuonna 1995, jolloin Suomessa kiinteiss%u00e4 investoinneissa tapahtui %u201dhyppy seuraavalle tasolle%u201d. Instan volyymi ei korreloinut teollisen tuotannon, vaan teollisten investointien kanssa. Merkitt%u00e4v%u00e4 laman aikana tapahtunut rakenteellinen muutostekij%u00e4 rahoitusmarkkinoilla oli siirtyminen pankkikeskeisest%u00e4 markkinakeskeiseen j%u00e4rjestelm%u00e4%u00e4n, miss%u00e4 yritykset Instan selvi%u00e4miselle vaikeiden aikojen yli oli kolme merkitt%u00e4v%u00e4%u00e4 syyt%u00e4:1.Ryhdyttiin viipym%u00e4tt%u00e4 vaikuttaviin toimiin kustannusten s%u00e4%u00e4st%u00e4miseksi ja kaikki olivat talkoissa mukana 2.Emme olleet 1980-luvulla l%u00e4hteneet mukaan kasinopeliin esimerkiksi ottamaan halpoja valuuttalainoja3.Luottamus Instaan oli jo riitt%u00e4v%u00e4n vahvaa eri sidosryhmiss%u00e4, jotta voitiin saada sek%u00e4 t%u00f6it%u00e4 ett%u00e4 rahoitusta79