Page 78 - Demo

Kes%u00e4kuun 1. p%u00e4iv%u00e4 1999 oli Instan historiassa merkitt%u00e4v%u00e4 p%u00e4iv%u00e4. L%u00e4hes 39 vuotta hallituksen puheenjohtajana toiminut Finn Mattsson luovutti puheenjohtajuuden Markus Mattssonille. Fimppa jatkoi t%u00e4m%u00e4n j%u00e4lkeen hallituksen j%u00e4senen%u00e4. Samaan aikaan Instrumentointi Oy:n hallitukseen nimettiin ensimm%u00e4inen perheen ulkopuolinen j%u00e4sen, varatuomari Kai Miesm%u00e4ki, joka toimi hallituksessa aina kev%u00e4%u00e4seen 2011 asti. H%u00e4n oli toiminut Tampella-yhti%u00f6iss%u00e4 erilaisissa ylimm%u00e4n johdon teht%u00e4viss%u00e4 ja viimeisimm%u00e4ksi Tamrockin varatoimitusjohtajana. Sen j%u00e4lkeen h%u00e4n toimi asiantuntija- ja lakipalveluita tarjoavassa yhti%u00f6ss%u00e4%u00e4n Miesm%u00e4ki Oy:ss%u00e4.Niklas Mattsson p%u00e4%u00e4si tutustumaan ty%u00f6el%u00e4m%u00e4%u00e4n Huoltamoj%u00e4rjestelmiss%u00e4 TET-jaksoilla vuosina 1997 ja 1998. Sen j%u00e4lkeen kes%u00e4duunissa Jukka %u201dVille%u201d Sipil%u00e4isenohjauksessa. Tarina ei kerro p%u00e4%u00e4sik%u00f6 h%u00e4n k%u00e4ytt%u00e4m%u00e4%u00e4n Fiskarsin etukuormaajaa (= Fiskarsin pistolapio). My%u00f6hemmin Niklas oli IFS-projektissa mukana sek%u00e4 erilaisissa myynnin tuen sek%u00e4 markkinointi- ja edustusteht%u00e4viss%u00e4, jotka kaikki olivat jo uuden vuosituhannen puolella. Nora puolestaan oli TET:ss%u00e4 kolme vuotta Niklaksen j%u00e4lkeen ja tutustumiskohteet olivat hallinnossa sek%u00e4 sen j%u00e4lkeen kes%u00e4t%u00f6iss%u00e4 reskontranhoitoteht%u00e4viss%u00e4 ja neuvonnassa.51Lama ja laman vaikutuksetSuomessa 1990-luvun lama alkoi n%u00e4ky%u00e4 jo loppuvuodesta 1990. Alkuun puhuttiin taantumasta, mutta kun sit%u00e4 oli kest%u00e4nyt riitt%u00e4v%u00e4n kauan niin talousoppien mukaan meill%u00e4 oli lama. Suomen bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa yhteens%u00e4 12 prosenttia.52 Lama johti useat yritykset ja varsin monet kansalaiset ahdinkoon. Tilanne oli inhimillisest%u00e4 n%u00e4k%u00f6kulmasta useissa perheiss%u00e4 niin paha, ett%u00e4 my%u00f6hemmin on otettu k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n k%u00e4site laman lapset, jotka ovat olleet my%u00f6s eri tieteenalojen tutkimusten kohteena. Koko kansantaloutta ajatellen pahin vuosi oli 1994, jolloin ty%u00f6voimasta oli ty%u00f6tt%u00f6m%u00e4n%u00e4 17 %.53 Koska 1990-luvun lama oli Suomen osalta historian pahin ja vaikutuksiltaan yhteiskunnalle dramaattinen, niin asia vaatii oman palstatilansa my%u00f6s t%u00e4ss%u00e4 historiikissa. Ymm%u00e4rt%u00e4%u00e4ksemme, miksi 1990-luvun alussa talous painui kaikkien aikojen syvimp%u00e4%u00e4n kuoppaan, pit%u00e4%u00e4 ensin nostaa esiin edellisen vuosikymmenen suuret kulutusjuhlat. 1980-luvun kasvu perustui hyvin suurelta osin velkarahaan ja siin%u00e4 osansa oli valuuttaluotoilla. Rahamarkkinoiden s%u00e4%u00e4telyj%u00e4rjestelm%u00e4 purettiin asteittain 1980-luvulla ja mm. ulkomaiset valuuttam%u00e4%u00e4r%u00e4iset lainat tulivat mahdollisiksi. S%u00e4%u00e4ntelyn purku tarkoitti k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 mm. pankkien p%u00e4%u00e4omavaatimusten alentamista, mik%u00e4 johti aggressiiviseen lainatarjontaan. Asuntolainojen vakuusvaatimuksia lievennettiin sek%u00e4 pidempien asuntolainojen ja korkojen s%u00e4%u00e4ntely vapautui. N%u00e4iden vuoksi syntyi yksi talouden ylikuumenimisen ilmenemismuoto eli asuntokupla. 1990-luvun yleisin viitekorko eli helibor nousi korkeimmillaan 16 prosenttiin ja sen p%u00e4%u00e4lle lis%u00e4ttiin viel%u00e4 asiakaskohtainen marginaali. Rahamarkkinoiden vapautuminen ja voimakas noususuhdanne ajoivat monet ihmiset umpikujaan. Kun korot nousivat, ylivelkaantuneet Ilmi ja Finn Mattsson (Instan arkisto)78