Page 81 - Demo

Instrumentoinnissa k%u00e4ynnistettiin vuonna 1997 CATE -projekti, jossa tavoitteena oli k%u00e4ytt%u00f6p%u00e4%u00e4oman v%u00e4hent%u00e4minen ja toiminnan tehostaminen. Lamasta noustessa haasteeksi tuli kasvun sitoma p%u00e4%u00e4oma. Tavoitteisiin p%u00e4%u00e4semiseksi ryhdyttiin tehostamaan ja tuomaan uusia k%u00e4yt%u00e4nt%u00f6j%u00e4 tarjoustoimintaan, projektinhallintaan, hankintatoimeen sek%u00e4 p%u00e4%u00e4omien sitoutumisen tavoiteasetantaan ja seurantaan. Seuraavien vuosien aikana oli selke%u00e4sti n%u00e4ht%u00e4viss%u00e4 hankkeen vaikuttavuus sitoutuneen p%u00e4%u00e4oman suhteellisessa ja osin my%u00f6s absoluuttisessa v%u00e4henemisess%u00e4. Eri liiketoiminnoissa keinot ja mahdollisuudet p%u00e4%u00e4omien k%u00e4yt%u00f6n tehostamiseksi vaihtelivat jossain m%u00e4%u00e4rin, koska liiketoimintojen logiikka oli erilainen.Euro ja EU-j%u00e4senyys Instassa siirryttiin euron k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n vaiheittain siten, ett%u00e4 joulukuun 1998 aikana asennettiin silloiseen toiminnanohjausj%u00e4rjestelm%u00e4%u00e4n (Keybox) euroversiot. Tarkoituksena oli, ett%u00e4 vuoden 1999 alusta voitiin soveltaa lains%u00e4%u00e4d%u00e4nn%u00f6n edellytt%u00e4mi%u00e4 valuuttalaskentas%u00e4%u00e4nt%u00f6j%u00e4. Kirjanpidon kotivaluutta eurosta tuli maaliskuussa 1999. Kaikki tietokannat konvertoitiin t%u00e4ll%u00f6in eurom%u00e4%u00e4r%u00e4isiksi. Osto- ja myyntipuolella takarajana euroihin siirtymiselle oli 3.5.1999.Yli 300 miljoonaa eurooppalaista siirtyi euroaikaan vuoden 2002 ensimm%u00e4isen%u00e4 p%u00e4iv%u00e4n%u00e4, jolloin ryhdyttiin k%u00e4ytt%u00e4m%u00e4%u00e4n euroja k%u00e4teisvaluuttana. Markan setelit ja kolikot lakkasivat olemasta laillisia maksuv%u00e4lineit%u00e4 helmikuun lopussa 2002.Ehk%u00e4 joku viel%u00e4 muistaakin, kun Suomen ensimm%u00e4inen tunnettu euro-ostos maksoi yhden euron. Valtiovarainministeri Sauli Niinist%u00f6 nautti kupposellisen kahvia Casino Rayssa Helsingiss%u00e4 heti vuoden vaihduttua. Niinist%u00f6 soitti kasinolta onnittelupuhelun kreikkalaiselle virkaveljelleen Nikos Christodoulakikselle ja totesi, ett%u00e4 meh%u00e4n voimme sitten neuvoa muita ministereit%u00e4, kun meill%u00e4 on eurosta pidempi kokemus, Niinist%u00f6 vitsaili. Suomi ja Kreikka siirtyiv%u00e4t uudenvuodeny%u00f6n%u00e4 ensimm%u00e4isin%u00e4 eurooppalaisina maina euron k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n. Muualla Euroopassa yhteisvaluutta tuli todelliseksi tuntia my%u00f6hemmin.59Palauttakaamme viel%u00e4 muistiin, ett%u00e4 virallinen euron muuntokurssi oli 1%u20ac = 5,9457 %u201dmummon markkaa%u201d. Jonkin aikaa kului euroihin totutellessa ja usein hankinnan tai investoinnin suuruusluokkaa arvioitaessa piti viel%u00e4 tehd%u00e4 p%u00e4%u00e4ss%u00e4laskutoimitus ja k%u00e4%u00e4nt%u00e4%u00e4 eurot markoiksi.Suomen talouteen eurolla on ollut yritystoiminnan kannalta monia hy%u00f6tyj%u00e4, joista voi nostaa t%u00e4ss%u00e4 esiin muutaman: Hintoja on ollut helppo verrata eri euromaiden v%u00e4lill%u00e4, euro on vakauttanut taloutta (vrt. devalvaatiovetoinen nykiv%u00e4 talouskehitys), euron ansiosta yritysten on ollut helpompaa k%u00e4yd%u00e4 kauppaa euroalueella ja my%u00f6s muualla maailmassa sek%u00e4 valuuttariskien hallintatarve on kokonaisuudessaan v%u00e4hentynyt.Muuta huomionarvoistalama-ajan vuosikymmenelt%u00e4Suomesta (kuten samaan aikaan my%u00f6s Ruotsista ja It%u00e4vallasta) tuli 1.1.1995 Euroopan unionin j%u00e4sen.60 Suomen l%u00e4ntiseen integraatioon liittymist%u00e4 koskeviin asenteisiin vaikutti mm. Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla. EU:n j%u00e4senyys toi mukanaan v%u00e4hitellen paljon muutoksia. Yritysten kannalta positiivinen asia oli EU:n 500 miljoonan hengen sis%u00e4markkina, joka tarkoitti tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja rahan vapaata liikkuvuutta. V%u00e4lillisesti EU-j%u00e4senyydell%u00e4 oli positiivisia vaikutuksia my%u00f6s Instaan.Instan maksuliikenteess%u00e4 siirryttiin uudelle aikakaudelle vuonna 1999, kun k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n tuli Opuscapitan maksuliikennej%u00e4rjestelm%u00e4. Aiemmin maksut oli hoidettu manuaalisesti siten, ett%u00e4 ostolaskujen osalta reskontrasta ajettiin lista er%u00e4%u00e4ntyvist%u00e4 laskuista ja niist%u00e4 kirjoituskoneella tehtiin pankkisiirrot. N%u00e4m%u00e4 sitten oma l%u00e4hetti kuljetti pankkiin. Pankista saatiin takaisin tositteet maksetuista laskuista, jotka taas vietiin reskontraan. Noita aikoja muisteli Mar10 markan seteli: Suomen kansallismuseo, Numismaattiset kokoelmat.1.1.200281