Page 80 - Demo

hakevat rahoituksensa suoraan sijoittajilta ohi rahoituksen perinteisten v%u00e4litt%u00e4jien.57 Kansantalouden ylikuumeneminen 1980-luvun lopulla ja hallitsematon riskinotto ajoi pankkisektorin kriisiin 1990-luvun alussa. Pahimmin k%u00e4rsi s%u00e4%u00e4st%u00f6pankkisektori, joka joutui suurelta osin pilkotuksi muille Suomessa toimiville pankeille. Pankkisektorilla k%u00e4ytiin melkoinen turbulenssi ja Instankin pankkiasiakkuus muuttui ainakin pankin nimen muodossa useita kertoja. Kun TAP (Tampereen Alues%u00e4%u00e4st%u00f6pankki) lakkasi olemasta, tuli tilalle vuosiksi 1992%u20131993 SSP (Suomen S%u00e4%u00e4st%u00f6pankki). Siihen sulautui lukuisa joukko ongelmissa olevia s%u00e4%u00e4st%u00f6pankkeja. SSP ajautui varsin pian valtion omistukseen ja pilkottiin eri pankeille.Ongelmaluotot kanavoitiin Omaisuudenhoitoyhti%u00f6 Arsenaliin. Instan asiakkuus siirtyi pilkkomisoperaation seurauksena KOP:iin (Kansallis-Osake-Pankki). KOP:sta tuli Merita vuonna 1995 ja Meritasta Merita-Nordbanken vuonna 1997. Vihdoin vuonna 2000 pohjoismaisten pankkij%u00e4rjestelyjen my%u00f6t%u00e4 syntyi Nordea, mik%u00e4 tarina on jatkunut aina n%u00e4ihin p%u00e4iviin. Nordean kanssa tehtiin my%u00f6hemm%u00e4ss%u00e4 vaiheessa edistyksellisi%u00e4 rahoitussopimuksia ja siirryttiin vaiheittain yh%u00e4 enemm%u00e4n kovenanttien (sopimusvakuuksien) k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n. Se mahdollisti joustavamman rahoituksen yritykselle, jolla oli vakuuskelpoista reaaliomaisuutta v%u00e4h%u00e4n liiketoiminnan volyymiin suhteutettuna. Toki yrityskiinnityst%u00e4 k%u00e4ytettiin ja siin%u00e4 kiinnityksen kohteena oli irtain omaisuus eli k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 Instan tapauksessa muut kuin kiinteist%u00f6t (laitteet, kalusto, vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset). Luotonantajan n%u00e4k%u00f6kulmasta riski on siin%u00e4, ett%u00e4 yrityskiinnityksen alainen omaisuus muuttuu koko ajan, joten sen vakuusarvo on suhteellisen pieni.Vakavaraisuuden parantaminen oli yksi yleisimmist%u00e4 yritystoimintaan liittyneist%u00e4 puheenaiheista 1990-luvulla. Heikolla p%u00e4%u00e4omarakenteella ei kohtuuhintaista rahoitusta saanut kansainv%u00e4lisilt%u00e4 markkinoilta, joilta suuryritysten oli v%u00e4ltt%u00e4m%u00e4t%u00f6nt%u00e4 hakea rahoitustaan jo pelk%u00e4st%u00e4%u00e4n kotimaan p%u00e4%u00e4omamarkkinoiden pienuuden takia.58Viel%u00e4 laman keskell%u00e4 Insta joutui k%u00e4ym%u00e4%u00e4n neuvotteluja pankkien kanssa erityisesti olemassa olevien pankkilainojen vakuuksista ja sen lis%u00e4ksi neuvottelemaan uusista k%u00e4ytt%u00f6p%u00e4%u00e4omaluotoista. Laman ottaessa otteen vuonna 1990 omavaraisuusaste painui alle 20 %:n, mihin vaikutti tuloksellisesti huonon vuoden 1989 lis%u00e4ksi se, ett%u00e4 vuosina 1988 ja 1989 jouduttiin ottamaan investointiluottoa p%u00e4%u00e4rakennuksen laajennusta varten. Niin ik%u00e4%u00e4n vuonna 1992 oltiin %u201dstrategisen pakon%u201d edess%u00e4 ostaa Suomen Automaatiourakointi Oy:n osakekanta. Vaikka hankinta oli pitk%u00e4ll%u00e4 t%u00e4ht%u00e4yksell%u00e4 ehdottomasti j%u00e4rkev%u00e4, niin juuri sill%u00e4 hetkell%u00e4 investoinnin kassameno tuotti p%u00e4%u00e4nvaivaa. Neuvottelut pankin kanssa eiv%u00e4t olleet helppoja, koska riskinottokyky pankeilla oli olematon ja toisaalta my%u00f6s reaalivakuuksien vakuusarvot olivat romahtaneet. Hyvin ovat muistissa vierailut TAP:ssa, miss%u00e4 lakonisesti todettiin, ett%u00e4 kiinteist%u00f6vakuuksilla ei k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 ollut juurikaan arvoa. Tuon kaltaisissa kriisineuvotteluissa on kautta aikain ollut selke%u00e4sti n%u00e4kyv%u00e4 tai piiloteltu taktiikka, miss%u00e4 joku neuvottelevista pankinjohtajista edusti %u201chyvist%u00e4%u201d ja joku toinen taas ilmiselv%u00e4%u00e4 %u201cpahista%u201d. Niin my%u00f6s noissa TAP:n neuvotteluissa. Asiakasvastuullinen esitti hyviksen roolia ja lakiasiain johtaja pahiksen roolia. Nimenomaan pahiksen suusta tuli lakoninen ja varsin lohduton viesti, jonka mukaan kiinteist%u00f6t olivat menett%u00e4neet vakuusarvonsa eik%u00e4 niill%u00e4 ollut vallitsevissa olosuhteissa ostajia. Pankki ei my%u00f6sk%u00e4%u00e4n niit%u00e4 halunnut omaan taseeseen. Olipa kerran taas tilanne, miss%u00e4 menimme Fimppa, Markus ja min%u00e4 pankkiin. Heti s%u00e4%u00e4st%u00e4 puhumisen j%u00e4lkeen Fimppa katseli tyhj%u00e4%u00e4 p%u00f6yt%u00e4%u00e4 ja totesi: %u201dperkele, pit%u00e4%u00e4k%u00f6 t%u00e4nne tuoda omat ev%u00e4%u00e4t%u201d. Varsin nopeasti pankin omasta ruokalasta l%u00f6ytyi kahvia ja jopa pullaa.J%u00e4lkik%u00e4teen on pohdittu, miten l%u00e4hell%u00e4 roskapankki Arsenalin asiakkaaksi siirt%u00e4mist%u00e4 Insta silloin todellisuudessa oli. P%u00e4%u00e4t%u00f6kseth%u00e4n olivat pankkisalaisuuden verhon takana. Neuvottelut kuitenkin viestiv%u00e4t siit%u00e4, ett%u00e4 ilman taustalla olevaa henkil%u00f6kohtaista luottamusta Instaan ja sen omistajiin, olisi Installa hyvinkin todenn%u00e4k%u00f6isesti ollut kuljettavana erilainen polku lamasta ulos. Moni Instan kaltainen yritys, joka oli ollut kannattava ennen lamaa tai jopa kannattava lamankin aikana ja joutui rahoitusvaikeuksiin, sai negatiivisen rahoitusp%u00e4%u00e4t%u00f6ksen. T%u00e4m%u00e4n seurauksena tervekin yritys saattoi ajautua konkurssiin. Laki yrityksen saneerauksesta tuli voimaan vasta helmikuussa 1993, joten ennen sit%u00e4 monen yrityksen ja yritt%u00e4j%u00e4n kohtalona oli konkurssi.Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sek%u00e4 k%u00e4ytt%u00f6p%u00e4%u00e4oman vapauttamiseksi toteutettiin Instassa laman aikana laaja kirjo erilaisia toimenpiteit%u00e4. Niin sanottua juustoh%u00f6yl%u00e4%u00e4kin jouduttiin k%u00e4ytt%u00e4m%u00e4%u00e4n tarpeellisten s%u00e4%u00e4st%u00f6jen aikaansaamiseksi. Samoin karsittiin kannattamattomia osioita liiketoiminnasta. Erityisesti Elektroniikkaosastolla pyrittiin tuotannon l%u00e4pimenoaikaa nopeuttamaan ja vapauttamaan p%u00e4%u00e4omia materiaali- ja valmistuotevarastoista. Projektiliiketoiminnassa taas p%u00e4%u00e4paino oli k%u00e4ytt%u00f6asteissa, myyntisaamisten kiertonopeudessa ja projektien ennakkomaksujen lis%u00e4%u00e4misess%u00e4, mik%u00e4 tosin oli tuohon aikaan erityisen haasteellista. Perint%u00e4toimintoa oli my%u00f6s pakon edess%u00e4 kehitett%u00e4v%u00e4, koska my%u00f6s iso osa asiakkaista pyrki rahoituksen tasapainottamiseksi omalla p%u00e4%u00e4t%u00f6ksell%u00e4%u00e4n pident%u00e4m%u00e4%u00e4n ostovelkojen maksuaikoja.80