Page 99 - Demo

j%u00e4rjestelm%u00e4 (iCM). Hankkeen rahoituksessa oli TEKES mukana. iCM oli siviilikriisinhallinnan operaatioihin tarkoitettu johtamisj%u00e4rjestelm%u00e4ratkaisu. iCM sai alkunsa ITCM tutkimushankkeessa, jota johti presidentti Martti Ahtisaari.26Toinen esimerkki, miss%u00e4 Insta oli TEKES-rahoitteisesti mukana, oli UbiCasting -hanke. Siin%u00e4 kehitettiin uutta mallia ja sit%u00e4 tukevaa teknist%u00e4 ratkaisua s%u00e4%u00e4ennusteiden tarkentamiseksi. Hankkeessa oli mukana Vaisala, Teknillinen Korkeakoulu, Ilmatieteen laitos ja Insta DefSec.27 Installe oli kertynyt jo yli 20 vuoden kokemus sotilaallisten tilannekuvaj%u00e4rjestelmien kehitt%u00e4misest%u00e4 ja tilannetietoisuuden parantamisesta. Niiden pohjalta oli mahdollisuus olla mukana kehitt%u00e4m%u00e4ss%u00e4 ratkaisuja uusille asiakkaille ja uusiin sovellutuksiin.Aprillip%u00e4iv%u00e4n%u00e4 vuonna 2008 Ilmavoimat luovutti Insta DefSec Oy:n ALS-osaston (Ilmailuosasto) Elektroniikkakorjaamolle F-18 Hornet Handler-kiertopalkinnon. Perusteena oli ansiokas toiminta Hornetin j%u00e4%u00e4nvaroitusj%u00e4rjestelm%u00e4n ongelmien ratkaisemisessa.28 Uuden historiallisen organisaatiomuutoksen j%u00e4lkeen 1.1.2006 Instan puolustus- ja turvallisuusteknologia -toimiala, joka juridisesti oli Insta DefSec Oy:n liiketoimintaa, jakautui kolmeen liiketoimintayksikk%u00f6%u00f6n: C4i (Timo Hammar), Security Systems (Sami Rantanen) ja Weapon Systems (Heikki H%u00e4rtsi%u00e4, oto).Viel%u00e4 nyanssina ep%u00e4orgaanisen kasvun osalta oli vuonna 2006 ostettu pienyhti%u00f6 Access International Consulting Oy:n tietoturvaliiketoiminta.Millog-neuvottelut ja Millogin toiminnan k%u00e4ynnistyminenInstan strateginen rooli osana kansallista huoltovarmuutta korostui 2000-luvun alussa, kun yhti%u00f6 osallistui eri vaiheissa l%u00e4ht%u00f6kohtaisesti maavoimien kaluston kunnossapidon suunnitteluun ja sen my%u00f6t%u00e4 Millogin toiminnan k%u00e4ynnist%u00e4miseen. Jo ennen varsinaisia Millogin perustamiseen johtaneita selvityksi%u00e4 ja neuvotteluja oli Puolustusvoimissa muodostunut yhdess%u00e4 teollisuuden kanssa visio suomalaisen optroniikan (optiikan ja elektroniikan yhdist%u00e4v%u00e4 teknologia, jonka tuotteita ovat t%u00e4ss%u00e4 kontekstissa mm. pime%u00e4n%u00e4k%u00f6laitteet ja l%u00e4mp%u00f6kamerat) osaamiskeskuksen perustamisesta. Osaamiskeskuksen tarkoitus oli vastata j%u00e4rjestelmien optroniikkaosioiden m%u00e4%u00e4rittelyst%u00e4 ja valinnasta sek%u00e4 elinkaaren tuesta yhteisty%u00f6ss%u00e4 hankintavastuussa olevan valtionhallinnon tahon kanssa. Ajatuksen pohjana olivat jo 2000-luvun alussa Patrian ja Instan toteuttamat optroniikkaselvitykset. Noiden selvitysten ty%u00f6nimen%u00e4 oli %u201dLiisa-hanke%u201d, koska kysymys oli l%u00e4ht%u00f6kohtaisesti Lievestuoreen varikon toiminnoista. Ja Liisahan oli kytketty jo 1970-luvulla Lievestuoreeseen Vexi Salmen kyn%u00e4st%u00e4. Varmaa tietoa ei ole, mutta oletan nimen tulleen Irwin Goodmanin laulaman kappaleen my%u00f6t%u00e4.Patrian ja Instan yhteisyritysmalliin perustuneen yhteisty%u00f6n rakentaminen j%u00e4i vuonna 2004 taka-alalle. Puolustushallinnossa alettiin sen sijaan kiinnostua maavoimien kunnossapitopalveluiden tulevasta j%u00e4rjest%u00e4misest%u00e4. Puolustushallinnolta tuli vuoden 2004 lopulla kysely siit%u00e4, miten teollisuuden mielest%u00e4 maavoimien kunnossapitopalvelu tulisi kokonaisuudessaan j%u00e4rjest%u00e4%u00e4. Heikki H%u00e4rtsi%u00e4 totesi tuolloin etenkin Instan sis%u00e4ll%u00e4 vallinneen k%u00e4sityksen, jonka mukaan yhti%u00f6n rooli maavoimissa oli liian pieni. T%u00e4m%u00e4 johti osaltaan ITO2005 hankkeeseen, ja se p%u00e4%u00e4t%u00f6s sittemmin osoittautui taloudellisesti eritt%u00e4in raskaaksi. My%u00f6sk%u00e4%u00e4n varmaa tietoa ei ole siit%u00e4, miten hankkeessa mukana olo viime k%u00e4dess%u00e4 vaikutti Instan asemaan kunnossapitoneuvotteluissa. Positiivista toki t%u00e4ss%u00e4kin oli se, ett%u00e4 asiakas sai haluamansa tuotteen.Puolustusvoimissa haluttiin tiet%u00e4%u00e4, miten varikkojen ja joukko-osastojen materiaalin kunnossapito j%u00e4rjestett%u00e4isiin parhaiten huoltovarmuus ja kustannustehokkuus huomioon ottaen. Edell%u00e4 mainittu oli teollisuuden saaman tietopyynn%u00f6n eli RFI:n (Request For Information) taustana. J%u00e4rjestely edellytti kokonaisuutta, jolla olisi tekniset, kaupalliset ja teollisuuspoliittiset mahdollisuudet toteuttaa kunnossapito vaatimusten mukaisesti. Patria-Insta konsortio vastasi puolustusvoimille tammikuussa 2005 ja esiselvityksiin perustuen siin%u00e4 toimijoina olivat mukana my%u00f6s Raskone, Sisu ja Oricopa. Tietopyynt%u00f6 oli l%u00e4htenyt useille yrityksille ja konsortioille. Kev%u00e4%u00e4n 2005 aikana puolustushallinnolta tuli ilmoitus, ett%u00e4 Patria-johtoinen konsortio p%u00e4%u00e4sisi jatkoneuvotteluihin. Samalla k%u00e4ynnistyi kunnossapidon kumppanuushankkeen jatkoty%u00f6. Tammikuussa 2006 j%u00e4tettiin kunnossapitoa koskeva sitova tarjous, joka ei Heikki H%u00e4rtsi%u00e4n mukaan viel%u00e4 p%u00e4rj%u00e4nnyt puolustusvoimien oman toiminnan kehitt%u00e4miseen t%u00e4ht%u00e4%u00e4v%u00e4n vaihtoehdon kanssa. Uusi p%u00e4ivitetty tarjous j%u00e4tettiin kes%u00e4kuussa 2007 jo silloin perustetun Millogin nimiss%u00e4 ja se sis%u00e4lsi kavennetun palvelumallin (kunnossapidon II taso eli varikoiden vastuulla ollut kunnossapito) ja vertailua tehtiin eri vaihtoehtojen kesken vuoden 2007 j%u00e4lkipuoliskolla. 99