Page 97 - Demo

istuva. Toiminta oli eritt%u00e4in laitteistopainotteista ja alihankintojen rooli oli tyypillisesti merkitt%u00e4v%u00e4. Lopputuotteiden vaatimukset olivat haastavia ja projektit keskim%u00e4%u00e4rin pitki%u00e4. Samoin hankkeiden tarjousneuvottelut ottivat eri vaiheineen aikaa joskus jopa vuosia, mik%u00e4 kaikkinensa oli iso haaste etenkin materiaali- ja alihankintaosuuksien hinnoittelulle sek%u00e4 resurssoinnille. Oman erityishaasteensa useissa projekteissa toivat tilavaatimukset, kun ajoneuvoja jouduttiin ottamaan sis%u00e4tiloihin.EU:n vaatimus vastakauppojen kielt%u00e4misest%u00e4 oli lopullinen %u201dniitti%u201d ja vaikutti strategiseen ratkaisuun siirt%u00e4%u00e4 asej%u00e4rjestelm%u00e4bisnes Millog -konserniin, miss%u00e4 sille oli olemassa selke%u00e4mpi liiketoimintasynergia. Loppujen lopuksi, vaikka EU:ssa n%u00e4htiin vastakaupat kilpailua v%u00e4%u00e4rist%u00e4vin%u00e4, mahdollistettiin hieman vastaava j%u00e4rjestely tilanteessa, jossa valtion pit%u00e4%u00e4 turvata keskeisi%u00e4 turvallisuusetujaan. Vastakaupoille tuli uusi nimi eli teollinen yhteisty%u00f6 (Industrial Participation). Ensimm%u00e4isen vuosikymmenen todella iso ja kivulias kivi keng%u00e4ss%u00e4 oli ITO2005 eli lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusj%u00e4rjestelm%u00e4. Toukokuussa 2005 Instrumentointi ja Finnish Defence PowerSystems (FDPS) allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Instan oli tarkoitus saattaa loppuun FDPS:n ja Elesco Oy:n v%u00e4lisen sopimuksen sis%u00e4lt%u00e4nyt kesken j%u00e4%u00e4nyt ITO2005 %u2013hankkeen konttien valmistus. Kyseinen ohjusj%u00e4rjestelm%u00e4 voitiin asentaa erilaisten ajoneuvojen p%u00e4%u00e4lle, mutta Suomessa j%u00e4rjestelm%u00e4 oli konttiasenteinen (CMAD eli konttiin asennettava ilmapuolustusj%u00e4rjestelm%u00e4). Kontin asennus toteutettiin Unimog 5000 -keskiraskaan kuorma-auton p%u00e4%u00e4lle.24Viimeisen ITO2005-konttitoimituksen Insta teki tammikuussa 2008, jolloin oltiin noin vuoden my%u00f6h%u00e4ss%u00e4 sopimuksenmukaisista toimitusajoista. My%u00f6s koko hanke loppuasiakkaan (Puolustusvoimat) suuntaan my%u00f6h%u00e4styi ja siit%u00e4 aiheutui seuraamuksia hankkeen p%u00e4%u00e4toimittajalle Rheinmetall Defence Electronics GmbH:lle (RDE). T%u00e4st%u00e4 alkoi varsin pitk%u00e4kestoinen prosessi erilaisten vaateiden osalta. Keskell%u00e4 lomakautta hein%u00e4kuussa 2011 Insta sai spesifin vaatimuksen korvauksista. Vaatimuksen pohjalta ryhdyttiin neuvotteluihin ja lopputulemana monien haastavien vaiheiden j%u00e4lkeen toukokuussa 2012 allekirjoitettiin sovintosopimus, jonka mukaisesti Insta maksoi osan alkuper%u00e4isest%u00e4 vaatimuksesta RDE:n suomalaiselle osakkuusyhti%u00f6lle eli siis FDPS:lle. %u201cCase was closed%u201d ja saatettiin silt%u00e4 osin huokaista helpotuksesta. Vanha sanonta %u201droikkua l%u00f6ys%u00e4ss%u00e4 hirress%u00e4%u201d, mik%u00e4 periytyi jo ammoisilta hirttotuomioiden ajoilta, sopi t%u00e4h%u00e4n hankkeeseen hyvin. Saksalaisella t%u00e4sm%u00e4llisyydell%u00e4 vaatimuksista tuli vuosittain (2008%u20132010) varsin pian joulukortin saapumisen j%u00e4lkeen muistutus ja kuten edell%u00e4 totesin kes%u00e4ll%u00e4 2011 spesifi ja varsin ankara vaatimus.Ari Kauttu muiden ohessa oli jonkin aikaa ratkomassa ITO2005 -hankkeeseen liittyvi%u00e4 resurssi- ja materiaaliongelmia. H%u00e4n kiteytti hankkeen haasteiden juurisyyt seuraavasti: %u201dHankkeen vastaan ottaessaan Insta k%u00e4veli ansaan luullen, ett%u00e4 valmiusaste hankkeessa oli 80 %, vaikka se todellisuudessa oli 20 %. Eteen tuli yll%u00e4tt%u00e4vi%u00e4 tuotekehitysvaatimuksia, joita ohjasivat eritt%u00e4in tiukat ymp%u00e4rist%u00f6vaatimukset. Kovassa aikataulupaineessa my%u00f6sk%u00e4%u00e4n hankkeen mekaniikkaostot eiv%u00e4t pysyneet alati muuttuneiden mekaniikkasuunnitelmien tahdissa ja n%u00e4in varastoon kertyi ep%u00e4kuranttia materiaalia.%u201dYksi WRS:n (asej%u00e4rjestelm%u00e4t) merkitt%u00e4vimmist%u00e4 onnistuneista hankkeista oli 2000-luvun alussa 23 mm ilmatorjuntatykin eli %u201dSergein%u201d modernisointihanke, mit%u00e4 tehtiin yhteisty%u00f6ss%u00e4 Patria Vammaksen kanssa. Suomessa modernisoituun versioon (23 ItK/95) sis%u00e4llytettiin mm. l%u00e4mp%u00f6kamera, automaattinen ennakon ohjaus ja infrapunat%u00e4ht%u00e4in. Vuosina 2007%u20132012 WRS oli mukana rakentamassa Merivoimien uusien miinantorjunta-alusten kommunikaatioj%u00e4rjestelmi%u00e4 (MITO-hanke). Mukana hankkeessa -miss%u00e4 loppuasiakas oli Merivoimat- olivat my%u00f6s merenkulun j%u00e4rjestelmiin erikoistunut saksalainen Atlas Elektronik ja italialainen laivanrakentaja Intermarine. Vuodesta 2007 Insta DefSec toimi lis%u00e4ksi Patrian toimittajana kranaatinheitinj%u00e4rjestelmiss%u00e4. WRS-nimi (Weapon and Reconnaissance Systems) muutettiin WSI:ksi (Weapon Systems Integration) vuoden 2008 alussa, mill%u00e4 haluttiin korostaa j%u00e4rjestelm%u00e4integraattorin roolia ja verkottunutta liiketoimintaymp%u00e4rist%u00f6%u00e4. Kaikkiaan 2000-luvulle siirrytt%u00e4ess%u00e4 puolustusalalla oli n%u00e4ht%u00e4viss%u00e4 aiempaa selke%u00e4mmin kansainv%u00e4listyminen, eik%u00e4 v%u00e4hiten NATO-vaatimusten my%u00f6t%u00e4. T%u00e4h%u00e4n my%u00f6s Instan tuli sopeutua.Insta Group Oy liittyi ensimm%u00e4isen%u00e4 suomalaisen yrityksen%u00e4 kansainv%u00e4liseen NCOIC-konsortioon (Network Centric Operations Industry Consortium) j%u00e4seneksi syyskuussa 2005. Liittymisen tavoitteena oli edesauttaa johtamis- ja kriisinhallintaj%u00e4rjestelm%u00e4tuotteiden kansainv%u00e4lisen yhteen toimivuuden edelleen kehitt%u00e4mist%u00e4 sek%u00e4 tehokasta verkottumista alan keskeisten toimijoiden kanssa.25Insta DefSec oli mukana 2000-luvulta alkaen useissa kansainv%u00e4listymiseen t%u00e4ht%u00e4%u00e4viss%u00e4 kehityshankkeissa. Yksi merkitt%u00e4v%u00e4 hanke oli siviilikriisinhallinnan johtamis97