Page 94 - Demo

Puolustusvoimien yhteisty%u00f6 l%u00e4nnen kanssa tiivistyySuomen liittyminen Euroopan unioniin (vuonna 1995) ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan (vuonna 1994) mahdollistivat Ilmavoimien osallistumisen kansainv%u00e4lisiin lentotoimintaharjoituksiin kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 2000 alkaen. Kansainv%u00e4listen yhteyksien kautta ilmavoimille tarjoutui n%u00e4k%u00f6alapaikka sotilasilmailun globaaliin kehitykseen. Lis%u00e4ksi ilmavoimat oli luonut ja evaluoinut valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon velvoitteen mukaisesti kansainv%u00e4lisen valmiusyksik%u00f6n. Hornet-hankinnan tultua p%u00e4%u00e4t%u00f6kseens%u00e4 2000-luvulla uusittiin muutakin ilmavoimien lentokalustoa. Vuodesta 2007 alkaen hankittiin Fokker F27:i%u00e4 korvaavat CASA C-295M-kuljetuskoneet ja vuonna 2010 riviin tulivat sveitsil%u00e4isvalmisteiset Pilatus PC-12NG-yhteyskoneet.16Hornetit ovat k%u00e4yneet l%u00e4pi mittavia yll%u00e4pitop%u00e4ivityksi%u00e4. Hornet-h%u00e4vitt%u00e4jien suorituskyky%u00e4 on yll%u00e4pidetty ja suuret elinkaarip%u00e4ivitykset toteutettiin vuosina 2006%u20132016. Ensimm%u00e4inen p%u00e4ivitys (MLU-1) kehitti ilmataistelukyky%u00e4 ja toinen (MLU-2) puolestaan toi h%u00e4vitt%u00e4jien tyyppimerkint%u00e4%u00e4n A-kirjaimen (Attack) eli ilmasta maahan vaikutuskyvyn.17Suomi hankki ohjuskalustoa 2000-luvulla. Vuonna 2000 hankittiin Euro-Spike -j%u00e4rjestelm%u00e418 ja vuonna 2008 olalta laukaistavia NLAW-l%u00e4hipanssarintorjuntaohjuksia.19Vuonna 2005 tuli k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n lyhyemm%u00e4n matkan ASRAD-R-ohjusj%u00e4rjestelm%u00e4 (ITO-05 ja ITO-05M).20Suomi osti v. 2009 yhdysvaltalaisnorjalaisen Nasams-ohjusj%u00e4rjestelm%u00e4n. T%u00e4ll%u00e4 korvattiin ven%u00e4l%u00e4isvalmisteisia Buk M1-ohjuksia. Hallitus p%u00e4%u00e4tti samalla my%u00f6s uuden tutkavalvontaj%u00e4rjestelm%u00e4n hankinnasta sek%u00e4 vanhojen j%u00e4rjestelmien p%u00e4ivitt%u00e4misest%u00e4. Ohjuslavettien ja niiden huoltokaluston alustoina p%u00e4%u00e4tettiin k%u00e4ytt%u00e4%u00e4 Sisun valmistamia maastokuorma-autoja.21Valtioneuvoston 2004 selonteon linjausten perusteella k%u00e4ynnistettiin kunnossapidon kehitt%u00e4mishanke %u201dAKKU%u201d. Tavoitteena oli selvitt%u00e4%u00e4 puolustusvoimien kunnossapidon tehokkuus ja mahdollisuudet toimintojen ulkoistamiseen. Hankkeeseen sis%u00e4llytettiin aikaisemmin tehdyt kumppanuusselvitykset, korjaamopalvelujen kumppanuushanke %u201dKULPI%u201d ja kuljetuspalvelujen kehitt%u00e4minen %u201dKULPAKE%u201d. AKKU-hankkeen syksyll%u00e4 2005 julkaistussa loppuraportissa kumppanuuden solmimista teollisuuden kanssa pidettiin parhaana vaihtoehtona kunnossapidon tehostamiseksi. Selvitysty%u00f6t%u00e4 jatkettiin %u201dKUJA%u201d hankkeella, joka oli valtakunnallisen kunnossapidon kumppanuushankkeen jatkoty%u00f6. Tavoitteena oli selvitt%u00e4%u00e4 mahdollisen kumppanuusmallin vaikutukset organisaatioon, toimintamalliin ja kustannuksiin. Projektissa siirryttiin strategisen kumppanuuden neuvotteluvaiheeseen kes%u00e4kuussa 2006. Hanke eteni toteutusvaiheeseen kunnossapidon kumppanuuden osalta valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisesti, kun kes%u00e4kuussa 2008 Millog Oy ja maavoimat allekirjoittivat kahdeksanvuotisen kumppanuussopimuksen. Millogin teht%u00e4v%u00e4n%u00e4 oli vastata Suomen puolustusvoimien strategisena kumppanina erityisesti Maa- ja Merivoimien kaluston kunnossapidosta ja varaosalogistiikasta. Sopimuksen my%u00f6t%u00e4 materiaalin kunnossapito siirtyi Millog Oy:lle vuoden 2009 alusta alkaen. Insta Group oli heti alkuvaiheessa yksi Millog Oy:n omistajista yhdess%u00e4 Patrian, Raskoneen, Sisu-Auton ja Oricopan kanssa.22 Oricopa oli perustettu vuonna 2002 jatkamaan Oriveden Asevarikon tuotannollista toimintaa. Raskone oli hy%u00f6tyajoneuvojen huoltoyhti%u00f6 ja Sisu puolestaan jo vuonna 1931 perustettu raskaiden ajoneuvojen valmistaja. Millogista lis%u00e4%u00e4 tuonnempana t%u00e4ss%u00e4 historiikissa.Yleismaailmallisesti sotilasmenot kasvoivat 2000-luvun alussa merkitt%u00e4v%u00e4sti. Suurinta kasvu oli Yhdysvalloissa, terrorismin vastaisen sodan sek%u00e4 Afganistanin ja Irakin operaatioiden seurauksena. 2000-luvun alussa Suomi ja Ruotsi tekiv%u00e4t hyvin erilaiset arviot alueen riskeist%u00e4 ja sotilaallisista uhista, mik%u00e4 johti t%u00e4ysin erilaisiin puolustuspoliittisiin linjauksiin. Suomi, jolla oli perinteet l%u00e4hett%u00e4%u00e4 joukkoja YK:n rauhanturvaoperaatioihin vuodesta 1956 l%u00e4htien (UNEF-operaatio Siinailla), lis%u00e4si osallistumistaan Naton ja EU:n operaatioihin. N%u00e4iss%u00e4 reservil%u00e4isjoukot saivat lis%u00e4koulutusta ja jopa taistelukokemusta.23Ilmavoimien komentajina 2000-luvulla toimivat kenraalit Jouni Pystynen vuoteen 2004 asti, Heikki Lyytinenvuosina 2005%u20132008 ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 Jarmo Lindberg. Puolustusvoimien komentajina toimivat kenraali Gustav H%u00e4gglundin j%u00e4lkeen amiraali Juhani Kaskeala aina vuoteen 2009 asti ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 kenraali Ari Puheloinen.94