Page 88 - Demo

haettiin tuotantoprosessien automaatiota kehitt%u00e4m%u00e4ll%u00e4.4Teknologinen kehitys kosketti laajemmin my%u00f6s koko yhteiskuntaa ja ihmisten arkea. Perinteisi%u00e4 analogisia toimintoja ja prosesseja korvattiin yh%u00e4 enemm%u00e4n digitaalisilla ratkaisuilla. My%u00f6s suomalainen metalliteollisuus uudisti imagoaan: teollisuuden alan elinkeinopoliittinen vaikuttajaorganisaatio ja ty%u00f6nantajaj%u00e4rjest%u00f6 muutti vuonna 2003 nimens%u00e4 Metalliteollisuuden keskusliitosta Teknologiateollisuus ry:ksi.52000-luvulla Ven%u00e4j%u00e4 nousi Saksan rinnalle Suomen t%u00e4rkeimm%u00e4ksi kauppakumppaniksi. Suomalaisten yritysten sijoitukset ulkomaille lis%u00e4%u00e4ntyiv%u00e4t huomattavasti ja yritykset ty%u00f6llistiv%u00e4t ulkomailla jo l%u00e4hes yht%u00e4 paljon kuin kotimaassa. Suuri osa Suomessa tuotetuista tavaroista vietiin ulkomaille, ja siksi kansainv%u00e4linen talous ja sen kehitys vaikuttivat yh%u00e4 enemm%u00e4n Suomen teollisuustuotantoon.6Vuosina 2003%u20132006 Fortum Oil (2006 alkaen Neste Oil) investoi Diesel-hankkeeseen noin 500 miljoonaa euroa. Hankkeen valmistumisen j%u00e4lkeen jalostamo pystyi tuottamaan entist%u00e4 enemm%u00e4n ymp%u00e4rist%u00f6yst%u00e4v%u00e4llisempi%u00e4 liikennepolttoaineita. T%u00e4m%u00e4 oli vihre%u00e4n siirtym%u00e4n ensiaskeleita Suomessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa alettiin panostaa uusiutuviin energiamuotoihin 2000-luvulla ja t%u00e4m%u00e4n trendin my%u00f6t%u00e4 my%u00f6s tuulivoiman tuotanto lis%u00e4%u00e4ntyi merkitt%u00e4v%u00e4sti.7Muita merkitt%u00e4vi%u00e4 vuosikymmenen teollisia investointeja olivat mm. AvestaPolarit Oy:n maailman suurimman ruostumattoman ter%u00e4ksen tuotantolaitos Torniossa, UPM-Kymmenen Pietarsaaren sellutehtaan uusinnat, UPM Kymin sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitos Kouvolaan sek%u00e4 Talvivaaran mittavat bioliuotusmenetelm%u00e4%u00e4n liittyneet investoinnit, joista my%u00f6hemmin kehkeytyi monis%u00e4ikeinen ongelmavyyhti. Edell%u00e4 mainituissa kotimaisissa megahankkeissa oli kaikissa Installa merkitt%u00e4v%u00e4 rooli. Mets%u00e4teollisuuden tuotannossa painopiste siirtyi painopaperista pakkausmateriaaleihin. Alan reaaliset investoinnit Suomeen laskivat 2000-luvulla noin nelj%u00e4nneksen alle pitk%u00e4n aikav%u00e4lin keskiarvon. Paperin kulutuksen kasvu oli siirtynyt kehittyvien maiden markkinoille, kuten Kiinaan, Intiaan, Ven%u00e4j%u00e4lle ja It%u00e4isen Keski-Euroopan alueelle. Kuljetuset%u00e4isyydet olivat niin pitki%u00e4, ett%u00e4 vain osa n%u00e4ille markkinoille menevist%u00e4 tuotteista oli j%u00e4rkev%u00e4%u00e4 ja mahdollista en%u00e4%u00e4 tuottaa Suomessa tai muuallakaan Euroopassa. Siksi tuotantokapasiteetti kasvoikin l%u00e4hinn%u00e4 Aasiassa. T%u00e4m%u00e4 toki tarjosi suuria mahdollisuuksia suomalaisille mets%u00e4teollisuuskoneiden valmistajille.8Siirrytt%u00e4ess%u00e4 2000-luvulle ryhdyttiin ahkerasti rakentamaan teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien yhteisi%u00e4 biovoimaloita. Vuonna 2001 k%u00e4ytt%u00f6%u00f6notettu Pietarsaaren voimala rakennettiin UPM-Kymmenen Wisaforestin sellu- ja paperitehtaan viereen ja se oli ensimm%u00e4inen sellu- ja paperitehtaan yhteyteen rakennettu laitos, jossa h%u00f6yryn ja kaukol%u00e4mm%u00f6n tuotanto oli yhdistetty suuren mittakaavan lauhdes%u00e4hk%u00f6n tuotantoon.9 Toinen mittava laitos otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n v. 2010, kun Pohjolan Voiman ja Lappeenrannan Energian yhdess%u00e4 omistama Kaukaan Voima valmistui ja ryhtyi tuottamaan l%u00e4hes koko Lappeenrannan kaupungin kaukol%u00e4mm%u00f6n.101990-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvun alussa teollisuuden kunnossapidon ulkoistukset kasvoivat selv%u00e4sti ja sen my%u00f6t%u00e4 alan palveluyritykset kehittyiv%u00e4t ja kasvoivat kysynn%u00e4n kasvaessa. V%u00e4hitellen siirryttiin reaktiivisesta kunnossapidosta proaktiiviseen (ehk%u00e4isev%u00e4%u00e4n) kunnossapitoon. Trendi mahdollisti my%u00f6s kasvusys%u00e4yksen Instan s%u00e4hk%u00f6automaation elinkaarisuunnittelua ja kunnossapitoa koskevalle liiketoiminnalle. Insta Automation %u2013 strategia uudistuu %u2013 k%u00e4ynnistyv%u00e4n kasvun aika Marraskuussa 2000 Instrumentointi Oy osti Pantek Automaatio Oy:n osakekannan yhti%u00f6n toimivalta johdolta ja henkil%u00f6st%u00f6lt%u00e4. Yritysosto oli strateginen teollisuusautomaatiotoimialan kannalta. Pantek harjoitti paitsi asiakasr%u00e4%u00e4t%u00e4l%u00f6ityjen automaatiokeskusten valmistusta, my%u00f6s automaatioprojektien suunnittelua ja kokonaistoimituksia. Pantekin peruja on vahva yhteisty%u00f6 keskusvalmistuksen ja automaation kokonaistoimitusten v%u00e4lill%u00e4. Pantekin suurimmat osakkeenomistajat olivat Pertti Tikkanen, Keijo Nurmi ja Erkki Kiiveri. Kaupassa sovittiin, ett%u00e4 Pertti Tikkasen tuli jatkaa Pantekin toimitusjohtajana syyskuuhun 2001 asti, mink%u00e4 j%u00e4lkeen toimitusjohtajaksi siirtyi Markku Suominen. Pertti toimi emoyhti%u00f6ss%u00e4 automaatiosuunnittelun ja kokonaistoimitusten vet%u00e4j%u00e4n%u00e4 reilun vuoden ajan, kunnes h%u00e4net kutsuttiin uudestaan Pantekin toimitusjohtajaksi marraskuussa 2002 toimeksiantonaan Pantekin tuloskunnon palauttaminen ja siin%u00e4 h%u00e4n my%u00f6s onnistui. Vuosina 2006-2014 Pertti veti Instan Valmistusliiketoimintaa el%u00e4k%u00f6itymiseens%u00e4 asti. Sen j%u00e4lkeen h%u00e4nen seuraajakseen nousi Valmistuksessa pitk%u00e4%u00e4n tuotannon suunnittelusta vastannut Matti Tuominen. Jo vuoden 2001 elokuussa Instrumentoinnista siirrettiin automaation kokonaistoimitukset -liiketoiminta Pantekiin. J%u00e4rjestelyll%u00e4 poistettiin automaatioprojektit-yksik%u00f6n sis%u00e4inen kahden eri osakeyhti%u00f6n v%u00e4linen rajapinta, mik%u00e4 syntyi Instrumentoinnin ostettua Pantekin osakekannan. 88