Page 33 - Demo
P. 33
Uuden perustetun Elektroniikkaosaston p%u00e4%u00e4asiallisena liiketoimintana olivat alussa tiedonsiirtolaitteet, jotka siirsiv%u00e4t huoltoaseman mittarikent%u00e4n tankkaustiedot kassalle ja n%u00e4in mahdollistivat itsepalvelutankkaukset. Pian k%u00e4ynnistyi kokonaisen Nesteri -tuoteperheen kehitt%u00e4minen. Vuosikymmenen lopulla Huoltamoj%u00e4rjestelm%u00e4t oli kehitt%u00e4nyt ja saanut markkinoille ensimm%u00e4iset Nesteri -seteliautomaatit (lanseeraus 1977), joista tuli kotimaan markkinassa menestys. Sit%u00e4 seurasivat elektroniset jakelumittarit (lanseeraus 1980) ja luottokorttiautomaatit (lanseeraus 1983).29 Yksi menestyksen kulmakivist%u00e4 elektroniikkaosaamisen ohella oli muotoilu, josta muodostui merkitt%u00e4v%u00e4 kaupallinen tekij%u00e4. Muotoilijat ja tekniset asiantuntijat tekiv%u00e4t tiimity%u00f6t%u00e4 parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asiakkaan tarve ja n%u00e4kemykset otettiin jo kehitysty%u00f6n aikaisessa vaiheessa huomioon. Toiminta oli jo silloin asiakasohjautuvaa.Vuonna 1975 Instrumentointi Oy:n varatoimitusjohtajaksi palkattiin . H%u00e4n toimi my%u00f6hemmin (1.1.1988 alkaen) yli kolmen vuoden ajan Instrumentoinnin toimitusjohtajana Finn Mattssonin siirrytty%u00e4 p%u00e4%u00e4toimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. N%u00e4in oli p%u00e4%u00e4ttynyt Finn Mattssonin 27 vuotta kest%u00e4nyt toimitusjohtajakausi, jonka aikana h%u00e4n oli toiminut my%u00f6s hallituksen puheenjohtaja sek%u00e4 ainoana hallituksen varsinaisena j%u00e4senen%u00e4.Muuta huomionarvoista liennytyksen vuosikymmenelt%u00e4Merkitt%u00e4v%u00e4 historiaan j%u00e4%u00e4nyt tapahtuma 1970-luvun politiikassa oli Helsingiss%u00e4 j%u00e4rjestetty Euroopan turvallisuusja yhteisty%u00f6konferenssi (ETYK). Kokous mahdollisti kylm%u00e4n sodan aikana l%u00e4nnen ja id%u00e4n v%u00e4lisen keskustelun. Se oli my%u00f6s pitk%u00e4aikaisen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen poliittisen uran huipentuma. Mutta Id%u00e4n ja l%u00e4nnen vastakkainasettelu kiristyi kuitenkin varsin pian Etykin j%u00e4lkeen niin, ett%u00e4 jo 1980-luvun alkupuolella Euroopassa ajauduttiin Naton ja silloisen Varsovan liiton v%u00e4liseen ohjusvarustelukierteeseen.Vietnamin sotaa kesti vuoteen 1975 asti ja sen sanotaan olleen ensimm%u00e4inen televisiosota, joka tuli olohuoneisiin l%u00e4hes joka illan p%u00e4%u00e4aiheena. Vaikutukset ulottuivat my%u00f6s Suomeen, vaikkakin poliittinen johto pysytteli asian suhteen varsin passiivisena. Ruotsi otti Olof Palmenjohdolla r%u00e4v%u00e4k%u00e4sti kantaa sotaa vastaan. Suuri muuttoliike Suomessa p%u00e4%u00e4ttyi 1970-luvulla. Maaseudulta ei riitt%u00e4nyt en%u00e4%u00e4 v%u00e4est%u00f6%u00e4 eik%u00e4 kaupunkien v%u00e4linen muuttoliike ollut viel%u00e4 alkanut. Ruotsistakin alettiin palata Suomeen enemm%u00e4n kuin sinne l%u00e4hdettiin. Ulkomaalaisten m%u00e4%u00e4r%u00e4 Suomessa 1970-luvulla oli viel%u00e4 varsin alhainen.Kaikkiaan 1970-luku oli rauhallisempi kuin edelt%u00e4v%u00e4 radikaali vuosikymmen, mutta el%u00e4m%u00e4ntavat monelta osin jopa kauhistuttavat t%u00e4n%u00e4 p%u00e4iv%u00e4n%u00e4. Liikuttiin autolla ilman turvav%u00f6it%u00e4 turvallisesti %u00e4idin syliss%u00e4 etupenkill%u00e4. Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa. Sy%u00f6tiin l%u00e4skisoosia ja tillilihaa. 1970-luvulla meist%u00e4 tuli kuluttajia ja kuluttamisen keskuksiksi syntyiv%u00e4t suuret automarketit. Suomen ensimm%u00e4inen EKA-market valmistui Tampereen Koivistonkyl%u00e4%u00e4n vuonna 1976 ja sen kylkeen avattiin vuonna 1977 ensimm%u00e4inen Alkon itsepalvelumyym%u00e4l%u00e4, jota alettiin luonnollisesti kutsua tokamarketiksi. Mikroprosessorit keksittiin ja niit%u00e4 alettiin k%u00e4ytt%u00e4%u00e4 1970-luvulla jo kulutustuotteissakin. Muita vuosikymmenen keksint%u00f6j%u00e4 olivat muun muassa taskulaskin, sykemittari ja ksylitoli. Niin ik%u00e4%u00e4n edellisell%u00e4 vuosikymmenell%u00e4 keksitty C-kasetti teki l%u00e4pimurtonsa.301970-luvulta on ihan v%u00e4ltt%u00e4m%u00e4t%u00f6nt%u00e4 nostaa esiin Manserock. Mansesta tuli 1970-luvulla Suomirockin keskus. Kuuluisuuksia sill%u00e4 saralla olivat mm. Yl%u00f6j%u00e4rven ylpeys Eput (Martti, Aku ja Mikko sek%u00e4 Juha Torvinen), kansantaiteilija Juice Leskinen, Mikko Alatalo, %u00e4ij%u00e4rockin luoja Popeda (Costello Hautam%u00e4ki ja Pate Mustaj%u00e4rvi), Kaseva, Kari Peitsamo, Tabula Rasa (Heikki Silvennoinen), Alwari T. (Jukka %u201cJunne%u201d Rautiainen), Veltto Virtanen ja Kontra (Mauri %u201cMoog%u201d Konttinen).1970-luvulla syntyneit%u00e4 uusia tai muuten paljon k%u00e4ytettyj%u00e4 sanoja olivat mm. laskin, mikroprosessori, interrail, konsensus, kuluttaja-asiamies, ongelmaj%u00e4te ja tupo.311970-luku numeroina %u2013 vahvan kasvun aikaaVuonna 1971 Instrumentointi Oy:n ensimm%u00e4isen toiminnallisen tilikauden liikevaihto oli 602.000 mk ja samana vuonna Automatiikka-Asentajat Oy:ll%u00e4 (muutos osakeyhti%u00f6ksi vuoden 1971 alussa) 2.748.000 mk. Kokonaisuutena Instan kasvu jatkui 1970-luvulla keskim%u00e4%u00e4rin 30 %:n tasolla vuosittain. Automatiikka-Asentajat Oy teki hyv%u00e4%u00e4 tulosta ja se mahdollisti Instrumentointi Oy:n uusien liiketoimintojen kehityspanostukset. Tyt%u00e4ryhti%u00f6n toiminnan alku ei ollut yht%u00e4 ruusuinen, kuin aikanaan Automatiikka-Asentajien lent%u00e4v%u00e4 l%u00e4ht%u00f6 vuosikymmen aiemmin.33