Page 32 - Demo

siin%u00e4 vaiheessa ollut kenenk%u00e4%u00e4n visioissa.27 MIG-21 BIS h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4 -kauppaan kuului koulutussimulaattori, mutta toimitettu olikin eri MIG-tyypille kuin hankitut koneet eik%u00e4 se my%u00f6sk%u00e4%u00e4n it%u00e4maisen navigointi- ja radiovarustuksensa takia soveltunut sellaisenaan Ilmavoimien k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n. Matti Salonen neuvotteli Ilmavoimien kanssa sopimuksen simulaattorin modifioinnista ja sai hankkeeseen mukaan Ilmavoimien Esikunnassa silloin varusmiespalveluaan suorittaneen Ari Kautun, josta my%u00f6hemmin t%u00e4ss%u00e4kin historiikissa lis%u00e4%u00e4. Viel%u00e4 vuoden 1979 lopussa k%u00e4ytiin neuvotteluja Ilmavoimien laitekorjauksen jaosta Valmetin ja Instrumentoinnin v%u00e4lill%u00e4, vaikka yhteisty%u00f6st%u00e4 muodostunut arjen k%u00e4yt%u00e4nt%u00f6 jo oli Ilmailuosaston 7. toimintavuotena varsin pitk%u00e4lle muovannut ty%u00f6njakoa.28 1990-luvulla Valmet Lentokoneteollisuudesta syntyi Patria Oy ja noista 1970-luvun p%u00e4ivist%u00e4 alkaen on aika ajoin v%u00e4%u00e4nnetty k%u00e4tt%u00e4 yhti%u00f6iden roolista kansallisen huoltovarmuuden yll%u00e4pit%u00e4misess%u00e4 ja kehitt%u00e4misess%u00e4. Yhteenvetona voidaan todeta, ett%u00e4 Patria on ollut Installe asiakas, kumppani ja kilpailija.Fimpalla oli selke%u00e4 visio Ilmailuosaston roolista jo alkumetreill%u00e4. Sen tuli olla silloisen mittapuun mukaan korkean teknologian n%u00e4yteikkuna teollisuuden suuntaan. Ja se rooli on kantanut vuosikymmenten saatossa n%u00e4ihin p%u00e4iviin asti ja on edelleen yksi niist%u00e4 huipputeknologian alueista, joista Insta tunnetaan. Laitekorjaus on my%u00f6s ollut mielenkiintoinen esitelt%u00e4v%u00e4, koska vastaavaa on ollut vaikea Suomesta l%u00f6yt%u00e4%u00e4. Ja samalla toiminnassa on ollut konkreettista n%u00e4ytett%u00e4v%u00e4%u00e4, tietenkin luottamuksellisuuden rajoissa.Puolustusteknologiaan keskittyneen liiketoiminnan vahvuus on ollut toiminta asiakkaan rinnalla, ketteryys ja innovatiivisuus sek%u00e4 ehdottomasti luottamus, mik%u00e4 rakennettiin alkumetreist%u00e4 l%u00e4htien tekojen kautta. Huoltoasemien automatisointia %u2013 elektroniikkaosaaminen vahvistuuTammikuussa 1973 oli %u201dvirallistunut%u201d Instan teollisen liiketoiminnan k%u00e4ynnistyminen ja t%u00e4ll%u00f6in toimintaa ryhdyttiin harjoittamaan Teollisuusosastolla. Joulukuussa 1974 Instrumentointi Oy palkkasi viisi Kone-Lamminen Oy:n (sittemmin Oy Tammermatic Ab) elektroniikkaosastolla toiminutta diplomi-insin%u00f6%u00f6ri%u00e4. He saivat vapauden ryhty%u00e4 suunnittelemaan aiemmassa ty%u00f6paikassa kesken j%u00e4%u00e4neit%u00e4 tuotteita mm. itsepalvelulaitteita huoltoasemille. Kone-Lamminen ja sen uusi omistaja Electrolux olivat p%u00e4%u00e4tt%u00e4neet luopua elektroniikkaosaajistaan. T%u00e4ss%u00e4 oli Finn Mattssonille jo tuttu kaava aiemmin syntyneest%u00e4 Ilmailuosastosta. Aivan aluksi uusi liiketoiminta teki tiivist%u00e4 yhteisty%u00f6t%u00e4 Tammermaticin kanssa, jonka toiminnan fokuksessa olivat autonpesukoneet. Tavoitteena oli soveltaa elektroniikkaa autonpesukoneiden ohjaukseen. Toiminnan johdossa oli alkuun DI Tapio Berggren ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 DI Lasse Jutila. Ilmailuosasto, ryhm%u00e4kuva vuodelta 1979 (Instan arkisto).Keinohorisontin korjausta Sarankulmassa 1970-luvulla. (Instan arkisto)%u201cFimpalla oli selke%u00e4 visio Ilmailuosaston roolista jo alkumetreill%u00e4.%u201d32