Page 27 - Demo

Tuohon aikaan suunnitelmat tehtiin paperille ja lattiajalustoihin kiinnitetyt sek%u00e4 eri asentoihin k%u00e4%u00e4ntyv%u00e4t massiiviset piirustuslaudat veiv%u00e4t paljon lattiapinta-alaa. Asiakkaita olivat teolliset loppuasiakkaat eli tuotantolaitokset sek%u00e4 silloiset automaatiotoimittajat, kuten Altim Control (my%u00f6h. Honeywell) ja Valmet.Kalevi %u201cKake%u201d Sormunen oli valmistunut automaatioteknikoksi vuonna 1965 ja tuli Automatiikka-Asentajille samana vuonna Pankakosken kartonkitehtaan ty%u00f6maalle, jossa h%u00e4nen teht%u00e4v%u00e4n%u00e4%u00e4n oli pneumaattisten ja mekaanisten s%u00e4%u00e4timien huolto, asennus ja k%u00e4ytt%u00f6%u00f6notto. Kaken ensimm%u00e4inen ulkomaankomennus suuntautui Bulgariaan heti samana vuonna ja h%u00e4n toimi alkuaikoina pitk%u00e4lti my%u00f6s asentajien esimiehen%u00e4 sek%u00e4 avusti Fimppaa urakoiden tarjouslaskennassa. Vuonna 1967 Kake l%u00e4hti noin vuoden komennukselle Unkariin ja muutaman vuoden p%u00e4%u00e4st%u00e4 tuli pidempi kolmen vuoden komennus samaan maahan, kun sinne rakennettiin nelj%u00e4 Ahlstr%u00f6m Oy:n hienopaperikonetta. %u201cSill%u00e4 reissulla oppi jo Unkarin kielenkin hyvin, koska englantia maassa ei puhuttu. Sit%u00e4 pidettiin sosialismin vastaisena kielen%u00e4%u201d, Kake totesi tarinoidessaan vuonna 2020. Vuonna 1977 h%u00e4n sai nimityksen Automatiikka-Asentajien suunnittelup%u00e4%u00e4llik%u00f6ksi.14 Kake arvosti suuresti Finn Mattssonia. %u201cFimppa oli rauhallinen kaveri eik%u00e4 koskaan esiintynyt johtajana. Sellainen avoin johtajuus kuvasi h%u00e4nt%u00e4. H%u00e4nell%u00e4 riitti kiinnostusta henkil%u00f6st%u00f6%u00f6n ja miten kukin menestyi%u201d.151970-luvun alku oli yritykselle laajentumisen aikaa. Fimppa otti yhteytt%u00e4 apulaiskaupunginjohtaja Sampo Toniin ja Tampereen kaupungin kiinteist%u00f6toimeen. Tuohon aikaan elettiin Tampereella Pekka %u201cPomo%u201d Paavolan aikaa h%u00e4nen toimiessa kaupunginjohtajana vuodesta 1969 aina vuoteen 1985 asti. Fimpan aktiivisuuden ansiosta Tampereen Sarankulmasta syntyi mahdollisuus ostaa tontti ja h%u00e4n rakennutti sinne ensimm%u00e4isen teollisuusrakennuksen, joka valmistui vuoden 1972 lopussa. Se oli taas yksi osoitus rohkeudesta ja uskosta tulevaisuuteen. Asennust%u00f6it%u00e4 yhti%u00f6lle huomattavassa m%u00e4%u00e4rin tarjonneen Valmetin sijainti l%u00e4hist%u00f6ll%u00e4 ratkaisi kiinteist%u00f6n sijaintipaikan. Viel%u00e4 silloin ei tiedetty, ett%u00e4 alueelle muodostui my%u00f6hemmin Instan kampus, jossa nykyisin ty%u00f6skentelee jo 700 henkil%u00f6%u00e4. Rakennuksen ensimm%u00e4inen laajennus valmistui kev%u00e4%u00e4ll%u00e4 1975, jolloin tiloihin saatiin erityinen puhdastila, ja kolmas laajennus toteutettiin vuoden 1979 aikana sek%u00e4 otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n tammikuussa 1980.H%u00e4rm%u00e4l%u00e4n lentokentt%u00e4 toimi viel%u00e4 useita vuosia silloisten toimitilojen naapurissa. H%u00e4rm%u00e4l%u00e4n lentoasema suljettiin lopullisesti vuonna 1982 ja sen korvasi vaiheittain vuonna 1979 valmistunut uusi Tampere-Pirkkalan lentoasema. Sarankulman kaupunginosa on melko nuori, sill%u00e4 sen asemakaava vahvistettiin vasta vuonna 1972 ja alue kaavoitettiin ensisijaisesti teollisuusalueeksi.16 Viel%u00e4 1970-luvulla Sarankulman alueella laidunsivat alkavan teollisuuden rinnalla lehm%u00e4t ja hevoset. 1900-luvun alussa Sarankulma oli kuulunut Hatanp%u00e4%u00e4n kartanon alueisiin.17 Sarankulman nimi juontuu alueella sijainneesta Hatanp%u00e4%u00e4n kartanon Sarka-nimisest%u00e4 torpasta, joka jaettiin my%u00f6hemmin Nuutisaran ja P%u00f6yt%u00e4saran tiloiksi.18 Kartano tuli Tampereen kaupungin omistukseen historiaan j%u00e4%u00e4neen dramaattisen ja varsin ik%u00e4v%u00e4n tapahtumaketjun seurauksena. Vuonna 1912 paljastunut Suomen Yhdyspankin konttorinjohtajan Nils Idmaninkavallusjuttu vei lainojen takaajana toimineen veljens%u00e4 ja kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Hatanp%u00e4%u00e4n kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille. Kartanon alue k%u00e4sitti silloin nykyiset Hatanp%u00e4%u00e4n, Viinikan, Nekalan, Koivistonkyl%u00e4n, Rautaharkon, H%u00e4rm%u00e4l%u00e4n, Lakalaivan, Peltolammin, Sarankulman ja Multisillan kaupunginosat.19Vuonna 1972 valmistuneissa Sarankulman toimitiloissa toimintansa aloitti tyt%u00e4ryhti%u00f6 Instrumentointi Oy, joka oli merkitty kaupparekisteriin 3.7.1970. Perustajina olivat Finn Mattsson (omistusosuus 53%), Esko Kakko (45%) ja Ilmi Mattsson (2%). Jo siin%u00e4 vaiheessa Instrumentoinnille oli syntynyt aihio, joka oli l%u00e4ht%u00f6laukaus Puolustusteknologia -liiketoiminnalle. Varsinaisesti Instrumentointi Oy:t%u00e4 perustettaessa pyrkimys oli laajentaa liiketoimintaa teollisuuden mittaus- ja s%u00e4%u00e4t%u00f6laitteiden valmistukseen ja huoltoon. Sittemmin synnytetyn Teollisuusosaston tarjoama laajeni my%u00f6s asennustoiminnan esivalmistelut%u00f6ihin. Kes%u00e4kuun 5. p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 1972 Instrumentointi Oy:n ylim%u00e4%u00e4r%u00e4isess%u00e4 yhti%u00f6kokouksessa osakep%u00e4%u00e4oma korotettiin 300.000 markkaan. Korotetun summan merkitsi ja maksoi Automatiikka-Asentajat Oy, josta n%u00e4in ollen tuli Instrumentointi Oy:n emoyhti%u00f6. Omistus jakautui annin j%u00e4lkeen 3.000 osakkeen osalta seuraavasti: Automatiikka-Asentajat Oy 2.702 osaketta, Finn Mattsson 157 osaketta, Esko Kakko 135 osaketta ja Ilmi Mattsson 6 osaketta. Osakep%u00e4%u00e4oman korotusten ja lahjoitusten kautta omistuspohja muuttui siten, ett%u00e4 ennen Automatiikka-Asentajien fuusiota, joka toteutettiin vuonna 1985, Automatiikka-Asentajat Oy omisti yhti%u00f6n osakekannasta 50%, Finn Mattsson 26%, Esko Kakko 11,6%, Ilmi Mattsson 6,4%, sek%u00e4 Markus Mattsson, Rita Mattsson ja Anne Kakko kukin 2%. Lopulta osakelunastuksilla vuonna 1987 toteutuneen sukupolvenvaihdoksen seurauksena Markus Mattssonin omistus nousi 80 %:iin ja loput 20 % j%u00e4iv%u00e4t Finn Mattssonin omistukseen. 3.12.1987 eli omistusj%u00e4rjestely%u00e4 27