Page 37 - Demo
P. 37
Kasvua Suomessa devalvaatioiden ja bilateraalikaupan my%u00f6t%u00e4Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta. Asukkaita oli vajaat viisi miljoonaa ja ty%u00f6tt%u00f6myys oli varsin v%u00e4h%u00e4ist%u00e4. Nopeasti kasvanut Suomen kansantalous synnytti kiinteist%u00f6- ja p%u00f6rssikuplan 1990-luvun alussa, jonka ensioireita oli n%u00e4ht%u00e4viss%u00e4 jo vuosikymmenen lopulla.1 Merkitt%u00e4v%u00e4 syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonoton vapautuminen. BKT muutos vuosina 1988 ja 1989 oli yli 5 %.Vuonna 1979 %u00f6ljyn voimakas kallistuminen aiheutti toisen %u00f6ljykriisin (ensimm%u00e4inen oli vuonna 1973). T%u00e4m%u00e4 ajoi 1980-luvun alussa maailmantalouden taantumaan. Laskukauden vaikutukset eiv%u00e4t kuitenkaan juurikaan n%u00e4kyneet Suomen teollisuuden tuotannossa. Teollisuuden kansainv%u00e4list%u00e4 kilpailukyky%u00e4 pidettiin osaltaan yll%u00e4 vuoden 1982 kahdella devalvaatiolla, jotka nostivat ulkomaanvaluuttojen markkakurssia yhteens%u00e4 11 prosenttia. Lis%u00e4ksi toisen %u00f6ljykriisin seurauksena %u00f6ljyn hinta j%u00e4lleen nousi ja kasvatti Neuvostoliiton vienti%u00e4.2 1980-luvun lopulla mets%u00e4teollisuuden investoinnit kasvoivat ja tarjosivat ty%u00f6mahdollisuuksia.3 Muuten kiinteiss%u00e4 investoinneissa ei juurikaan ollut reaalista nousua ja vuosikymmenen reaalinen investointitaso oli varsin vakaa. Viel%u00e4 1980-luvulla Suomen investointiaste oli kansainv%u00e4lisesti korkea ja talous oli muutenkin varsin investointivetoinen.4 T%u00e4t%u00e4 edesauttoi rahoitusmarkkinoiden avautuminen sek%u00e4 verosuunnittelussa k%u00e4ytetyt varaukset. Mittavat investoinnit ja lis%u00e4%u00e4ntynyt kilpailu markkinoilla johtivat 1980-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4 tilanteeseen, miss%u00e4 keskim%u00e4%u00e4rin suhteellisen pienten mets%u00e4teollisuusyritysten voimavarat alkoivat olla liian v%u00e4h%u00e4iset tarvittaviin lis%u00e4investointeihin. T%u00e4m%u00e4 johti voimakkaaseen keskittymiseen, mink%u00e4 seurauksena yritysten lukum%u00e4%u00e4r%u00e4 v%u00e4heni dramaattisesti.5 Mets%u00e4teollisuus joutui 1980-luvulta alkaen historiansa suurimpaan murrokseen. Kysynn%u00e4n heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi markkina-alueeksi ja selluloosan uudet tuotantotavat haastoivat yrityksi%u00e4 rajusti. N%u00e4ist%u00e4 merkeist%u00e4 huolimatta paperi oli viel%u00e4 erityisen t%u00e4rke%u00e4 vientituote, ja se muodosti l%u00e4hes 30 prosenttia Suomen vientituloista.6Merkitt%u00e4v%u00e4 virstanpylv%u00e4s oli, kun metalliteollisuus ohitti 1980-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4 mets%u00e4teollisuuden Suomen t%u00e4rkeimp%u00e4n%u00e4 vientialana. 1980-luvulla alettiin ennakoida s%u00e4hk%u00f6teknisen teollisuuden nousua, mink%u00e4 l%u00e4pimurtoon liittyi mittava tutkimus- ja kehitt%u00e4mistoiminta.7 Rautaruukki ja Outokumpu luopuivat 1980-luvun aikana malminlouhinnasta ja keskittyiv%u00e4t ydinliiketoimintoihinsa8eli ter%u00e4kseen. Siin%u00e4 vaiheessa ter%u00e4st%u00e4 oli jo ryhdytty k%u00e4ytt%u00e4m%u00e4%u00e4n rakennusmateriaalina laajemmin. My%u00f6s kansainv%u00e4listyminen l%u00e4hti kiihtym%u00e4%u00e4n.Kemianteollisuus oli 1980-luvulla noussut yhdeksi Suomen suurimmista teollisuudenaloista, mutta oli silti melko n%u00e4kym%u00e4t%u00f6n.9 Kemira k%u00e4ynnisti globaalin lannoiteliiketoiminnan10 ja Neste oli Suomen oloissa yksin%u00e4inen j%u00e4ttil%u00e4inen, joka toi raaka%u00f6ljy%u00e4 Neuvostoliitosta, jalosti sit%u00e4, ja vei ison osan takaisin it%u00e4rajan taakse.Elintarviketeollisuudessa puolestaan tuotantoprosessit kehittyiv%u00e4t ja automaatio tuli kuvaan mukaan. Ala kansainv%u00e4listyi voimakkaasti.11Deindustrialisaatio (teollistumisen vastakohta) alkoi n%u00e4ky%u00e4 Tampereella 1980-luvulla vahvasti. Se koski eri37