Page 29 - Demo

seuraavana p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 ylim%u00e4%u00e4r%u00e4inen yhti%u00f6kokous valitsi Markuksen hallitukseen. Sukupolvenvaihdoksesta viel%u00e4 my%u00f6hemmin t%u00e4ss%u00e4 teoksessa lis%u00e4%u00e4. N%u00e4ill%u00e4 yksityiskohtaisilla tapahtumilla oli suuri merkitys Instan perheyritysstatuksen kannalta.Ilmavoimien suorituskyky paraneeInstrumentointi Oy:n alkuvaiheet pohjautuivat teollisuutta palvelevaan liiketoimintaan, kuten mitta- ja s%u00e4%u00e4t%u00f6laitteiden huoltoon, venttiilien korjaukseen ja ohjauspaneeleiden valmistukseen. N%u00e4ist%u00e4 sai alkunsa Instrumentointi Oy:n Teollisuusosasto. Mutta varsin pian tuon j%u00e4lkeen k%u00e4ynnistyi Ilmailuosaston toiminta, miss%u00e4 ryhdyttiin korjaamaan lentokonemittareita. Se puolestaan oli alku Instan puolustusteknologialiiketoiminnalle. Koska ensimm%u00e4inen asiakas oli Ilmavoimat, on syyt%u00e4 alkuun lyhyesti luoda katsaus Suomen ilmavoimiin 1970-luvulla.Ilmavoimat saavutti sodanj%u00e4lkeisen j%u00e4lleenrakennusvaiheen j%u00e4lkeen 1970-luvulla vihdoin ajanmukaisen tason kalustonsa ja toimintansa osalta. Lentokalustohankinnat olivat keskeinen osa seitsem%u00e4nkymment%u00e4luvulla tapahtunutta ilmavoimien suorituskyvyn kehityst%u00e4. Vuonna 1972 ilmavoimat otti merkitt%u00e4v%u00e4n kehitysaskeleen ja saavutti joka s%u00e4%u00e4n torjuntakyvyn, kun ruotsalaiset Saab Draken -torjuntah%u00e4vitt%u00e4j%u00e4t saatiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n. Kyseess%u00e4 olivat Saab J 35 Draken -h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4t, jotka olivat k%u00e4yt%u00f6ss%u00e4 vuosina 1972%u20132000. Osa oli valmistettu Ruotsissa ja osa lisenssill%u00e4 Suomessa. Drakenin t%u00e4rkeimpi%u00e4 uusia ominaisuuksia aiempaan lentokalustoon verrattuna olivat tutka sek%u00e4 puoliaktiiviset tutkaohjukset, joiden avulla voitiin suorittaa torjuntoja ensimm%u00e4ist%u00e4 kertaa kaikissa s%u00e4%u00e4- ja valaistusolosuhteissa. Joka s%u00e4%u00e4n torjuntakyky%u00e4 vahvistettiin edelleen hankkimalla vuodesta 1978 alkaen MiG-21-h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4n uutta BIS-versiota, mik%u00e4 oli niin ik%u00e4%u00e4n varustettu tutkalla. Koneet sijoitettiin aiempien neuvostosuihkuh%u00e4vitt%u00e4jien tapaan Karjalan Lennostoon Rissalaan. MiG-21BIS-torjuntah%u00e4vitt%u00e4j%u00e4t muodostivat ilmavoimien p%u00e4%u00e4lentokaluston yhdess%u00e4 Drakenien kanssa aina 1990-luvun puoliv%u00e4liin asti.20Fouga Magister suihkuharjoituskoneen seuraajan etsint%u00e4 aloitettiin j%u00e4rjestelm%u00e4llisesti vuonna 1974. Valituksi tuli englantilainen Hawk. Maavoimille Neuvostoliitosta tapahtuvat hankinnat jatkuivat painopisteen ollessa panssariprikaatin kalustossa ja kentt%u00e4- sek%u00e4 ilmatorjuntatykeiss%u00e4. Hankintoihin kuului esim. 23 mm:n ilmatorjuntatykit, joita oli ostettu jo edellisell%u00e4 vuosikymmenell%u00e4.21Lentokalustohankintojen ohella ilmapuolustuksen suorituskyky%u00e4 paransivat muun muassa kotimainen uusien matalavalvontatutkien kehityshanke sek%u00e4 ensimm%u00e4isten ilmatorjuntaohjusten hankinta maavoimien joukoille. 1970-luvulla k%u00e4ynnistettiin Porissa toimineen Satakunnan lennoston uuden tukikohdan rakentamistoimet Pirkkalaan.22 Suomella oli lentokoneteollisuuden alalla yhteistoimintaa Ruotsin, Ranskan ja Englannin kanssa, mik%u00e4 oli t%u00e4rke%u00e4 perusta teollisen yhteistoiminnan kannalta. Vaikkakin 1970-luku oli kiistatta ilmapuolustuksen vuosikymmen, tapahtui meri- ja maavoimien piiriss%u00e4 my%u00f6s merkitt%u00e4v%u00e4%u00e4 materiaalisen puolustuskyvyn tehostumista.23Ilmavoimien komentajina 1970-luvulla toimivat kenraaliluutnantti Eero Salmela (1975 asti) ja kenraaliluutnantti Rauno Meri%u00f6 h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 aina tammikuuhun 1987 asti.Euroopan turvallisuus- ja yhteisty%u00f6konferenssin kolmas vaihe j%u00e4rjestettiin vuonna 1975 Helsingiss%u00e4. Kokous oli historiallinen, sill%u00e4 se mahdollisti kylm%u00e4n sodan aikana l%u00e4nnen ja id%u00e4n keskin%u00e4isen keskustelun. Sill%u00e4 ei suoranaista vaikutusta ollut Suomen Ilmavoimien tilanteeseen, mutta kokouksen p%u00e4%u00e4t%u00f6sasiakirja ja miten sen henki on toteutunut, osoittaa ns. Helsingin hengen j%u00e4%u00e4neen sanahelin%u00e4ksi. P%u00e4%u00e4t%u00f6sasiakirjan piti lopettaa sodat Euroopasta ja vahvistaa Euroopan valtioiden rajat. Er%u00e4%u00e4t poliittiset piirit my%u00f6s Suomessa ottivat t%u00e4m%u00e4n ohjenuorakseen pyrkiess%u00e4%u00e4n Suomen Puolustusvoimien osittaiseen alasajoon ja siihen liittyen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Mutta tulevaisuus tuli osoittamaan, miten t%u00e4rke%u00e4 oma uskottava puolustus on ollut ja on edelleen itsen%u00e4isyyden puolustamiseksi ja varmistamiseksi.Instan puolustusteknologialiiketoiminnan alku %u2013 sattuma synnytt%u00e4%u00e4 uuden toimialanTeknikko Reijo M%u00e4kel%u00e4 asteli syksyll%u00e4 1972 Finn Mattssonin puheille ja sen seurauksena h%u00e4n yhdess%u00e4 nelj%u00e4n silloisen Ilmavoimien mittarikorjaamon mekaanikon kanssa siirtyi Instrumentointi Oy:n palvelukseen. Taustalla oli mekaanikkojen vastustus Ilmavoimien varikon suunnitelmille siirt%u00e4%u00e4 mittarikorjaamo Tampereelta Kuorevedelle, joten sattumalla oli varsin iso rooli uuden liiketoiminnan syntyyn vastik%u00e4%u00e4n perustetussa Instrumentointi Oy:ss%u00e4. Ennen kuin korjaamotoiminnan tilat Sarankulmaan saatiin lopullisesti valmiiksi ja mekaanikot p%u00e4%u00e4siv%u00e4t k%u00e4%u00e4rim%u00e4%u00e4n hihansa, jo syksyll%u00e4 1972 syntyi korjaamok%u00e4sikirja 1.0, jonka Ilmailuhallitus vuoden 1972 lopussa neuvottelujen p%u00e4%u00e4tteeksi hyv%u00e4ksyi.24 T%u00e4m%u00e4 oli osoitus siit%u00e4, mink%u00e4 tason asiantuntijoita Fimppa Instaan palkkasi.29