Page 23 - Demo
P. 23


                                    Teollisuus Suomessa %u2013 kasvusta %u00f6ljykriisiin ja uuteen nousuun1970-luvun alussa jatkunut talouskasvu pys%u00e4htyi maailmanlaajuiseen %u00f6ljykriisiin, jonka oli aiheuttanut Israelin vuonna 1973 Egypti%u00e4 ja Syyriaa vastaan k%u00e4ym%u00e4 Jom kippur-sota. %u00d6ljykriisin vaikutukset alkoivat tuntua Suomen kansantaloudessa toden teolla vasta vuoden 1975 aikana, jolloin mets%u00e4teollisuuden vienti supistui kolmanneksella ja ty%u00f6tt%u00f6myys l%u00e4hti nousuun. Kolmen devalvaation ansiosta talous k%u00e4%u00e4ntyi vuosina 1978 ja 1979 uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Yksityisen sektorin investointiaste oli jatkanut nousuaan 1960-luvun puolesta v%u00e4list%u00e4 aina seuraavan vuosikymmenen puoleen v%u00e4liin asti historiallisen enn%u00e4tyksellist%u00e4 vauhtia. %u00d6ljykriisin j%u00e4lkimainingit pys%u00e4yttiv%u00e4t kasvun radikaalisti eik%u00e4 vastaavaa noususuhdannetta en%u00e4%u00e4 n%u00e4hty ennen kuin 1980-luvun lopulla. Suomen teollisuus menestyi kuitenkin 1970-luvun viimeisist%u00e4 vuosista 1980-luvun loppuun selv%u00e4sti eurooppalaista keskitasoa paremmin.11970-luvulla Suomessa oli viel%u00e4 parikymment%u00e4 paperiteollisuutta harjoittavaa yhti%u00f6t%u00e4, joiden tuotanto oli l%u00e4hes t%u00e4ysin kotimaassa. Vuosikymmenen aikana toteutettiin lukuisia paperikoneinvestointeja. Niit%u00e4 olivat esimerkiksi Kymi Kuusanniemi, Enso-Gutzeit Kaukop%u00e4%u00e4 ja Summa, Rauma-Repolan paperitehdas Raumalla, Myllykosken tehdas Kouvolassa, Veitsiluoto Kemi, Yhtyneet J%u00e4ms%u00e4nkoski, Serlachius Kankaan paperitehdas Jyv%u00e4skyl%u00e4ss%u00e4, Tervakoski Janakkala, Kaukas Lappeenranta ja Ahlstr%u00f6m Varkaus. My%u00f6s sellutehdasinvestointeja oli esim. Kemiss%u00e4, Varkaudessa ja Kuusanniemess%u00e4 Joutsassa.2Suomen ensimm%u00e4iset ydinvoimalat otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n 1970-luvun lopulla. Loviisa 1 aloitti kaupallisen s%u00e4hk%u00f6ntuotantonsa toukokuussa 1977 ja Olkiluoto 1 lokakuussa 1979.3 Laitosten alkuper%u00e4iset tehot olivat 440 ja 660 MW (vrt. Olkiluoto 3:n teho 1600 MW).Metalliteollisuuden sis%u00e4ll%u00e4 toimialarakenne muuttui. 1970-luku oli erityisesti ter%u00e4steollisuuden kasvun vuosikymmen. Vasta 1980-luvulla alettiin ennakoida s%u00e4hk%u00f6teknisen teollisuuden nousua.4 Metalliteollisuudesta kasvoi 1970-luvulla viennin toinen p%u00e4%u00e4toimiala mets%u00e4teollisuuden rinnalle. Tuolloin metalliteollisuus oli viel%u00e4 erikoistunut p%u00e4%u00e4omavaltaiseen, ei tietovaltaiseen tuotantoon.Kemianteollisuuden suurtuotanto k%u00e4ynnistyi 1900-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4 %u00f6ljynjalostuksena ja lannoitetuotantona. Ala menestyi teollisuuden toimialoista metalliteollisuuden ohella 1960-luvun j%u00e4lkeisen%u00e4 aikana ja tuotanto laajeni samanaikaisesti vientiin.5%u00d6ljykriisin aikana Suomen teollisuuden tilannetta lievitti bilateraalinen kaupank%u00e4ynti Neuvostoliiton kanssa.6Bilateraalista kauppaa k%u00e4ytiin kahden maan v%u00e4lill%u00e4 sopimalla m%u00e4%u00e4r%u00e4ajoin vaihdettavien tavaroiden ja palvelusten m%u00e4%u00e4r%u00e4t. Tarkoitus oli, ett%u00e4 kumpikin maa vaihtoi tarkasteluajanjaksolla arvoltaan yht%u00e4 suuren m%u00e4%u00e4r%u00e4n tavaraa, joten kaupan tase pysyi automaattisesti tasapainossa. Tavoitteena oli, ettei maalla olisi kauppataseen yli- tai alij%u00e4%u00e4m%u00e4%u00e4.7Elintarviketeollisuuden volyymi kasvoi 1970-luvulla erityisesti joukkoruokailun ja valmisruokateollisuuden tuotannon kasvaessa. My%u00f6s elintarvikevienti Neuvostoliittoon kasvoi.823
                                
   17   18   19   20   21   22   23   24   25   26   27