Page 38 - Demo

tyisesti TeVaNaKe-teollisuutta (tekstiili, vaatetus, nahka, kenk%u00e4). Tampereelle ei kuitenkaan syntynyt joukkoty%u00f6tt%u00f6myytt%u00e4 ja sosiaalisia ongelmia, vaan kaupungista tuli globalisaation voittaja. Siihen johti innovatiivisuus. Tampere ja siell%u00e4 toimineet yritykset eiv%u00e4t j%u00e4%u00e4neet ihmettelem%u00e4%u00e4n teollista murrosta, vaan ryhdyttiin investoimaan tietoon ja osaamiseen.12 Ymp%u00e4r%u00f6ivien j%u00e4rvien tila alkoi Tampereella parantua mekaanisten puhdistusv%u00e4lineiden avulla ja iso merkitys oli my%u00f6s sulfiittisellutehtaan valmistuksen lopettamisella Lielahdessa v. 1985. Kyseinen sellutehdas (J.W. Enqvist Oy) oli se paikka, miss%u00e4 Finn Mattsson ja Esko Kakko kohtasivat vuonna 1960 ja ryhtyiv%u00e4t valmistelemaan Automatiikka-Asentajien perustamista. Paikalle on vuonna 2024 hyv%u00e4ksytty kaava, johon perustuu suunnitelma uudesta Hiedanrannan %u00e4lykaupunginosasta. Muistona sellutehtaasta on viel%u00e4 Lielahden pohjassa muhiva nollakuitu eli vanhan sellutehtaan j%u00e4t%u00f6kset. Ylij%u00e4%u00e4nyt puuaines ajettiin 1960-luvulle asti N%u00e4sij%u00e4rveen ja nyt suunnitellaan nollakuidun hy%u00f6dynt%u00e4mist%u00e4 esim. biopolttoaineena. Hanke kuitenkin vaatii luvitukset, joten prosessi on viel%u00e4 kesken.Teollisuusautomaatio Instassa %u2013 suunnittelu kasvaa ja tarjonta monipuolistuuTeollista liiketoimintaa tukemaan Instrumentointi Oy osti Hervannassa toimineen Optiikka- ja tarkkuusv%u00e4line Oy:n konepajaliiketoiminnan vuonna 1984, mutta se myytiin jo saman vuosikymmenen aikana vuonna 1987 Purso Oy:lle. Vuosina 1985%u20131988 konsulttitoimisto Prodycon Oy:n osakev%u00e4hemmist%u00f6 oli puolestaan Instrumentointi Oy:ll%u00e4. Yhti%u00f6ll%u00e4 oli l%u00e4ht%u00f6kohtaisesti synergiaa Instrumentointi Oy:n (ja ennen vuotta 1985 Automatiikka-Asentajien) automaatiosuunnittelun liiketoiminnan kanssa. Synergian hy%u00f6dynt%u00e4minen kuitenkin osoittautui haasteelliseksi. Keskiviikko 26.8.1985 on merkitt%u00e4v%u00e4 virstanpylv%u00e4s yhti%u00f6n historiassa, sill%u00e4 silloin Automatiikka-Asentajat Oy sulautettiin Instrumentointi Oy:%u00f6%u00f6n. Sulautuneen yhti%u00f6n toiminimi rekister%u00f6itiin aputoiminimeksi, joka pitk%u00e4%u00e4n koristi asennushenkil%u00f6st%u00f6n haalarien selk%u00e4myksi%u00e4. Automatiikka-Asentajista oli k%u00e4ytetty perinteisesti lyhennett%u00e4 A-A, joka my%u00f6hemmin on puhekieless%u00e4 tarkoittanut Asennusosastoa. Moni t%u00e4n%u00e4kin p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 tunnistaa lyhenteen ja osaa erottaa sen AA:sta.Teollisuusautomaation suunnitteluosaston vet%u00e4j%u00e4 Jaakko Lev%u00e4naho palkkasi lokakuun alussa vuonna 1980 Harri Saresvuon, joka toimi erilaisissa automaatioalan teht%u00e4viss%u00e4 aina el%u00e4k%u00f6itymiseens%u00e4 asti vuoteen 2015. H%u00e4n totesi muisteloissaan, ett%u00e4 ly%u00f6ty%u00e4%u00e4n k%u00e4tt%u00e4 p%u00e4%u00e4lle Jaskan kanssa he meniv%u00e4t Sorsapuiston grillille sy%u00f6m%u00e4%u00e4n silakoita. Tuolloin Harri asui Kotkassa, mutta sai muuton Tampereelle ja muut tarvittavat asiat j%u00e4rjestetty%u00e4 ripe%u00e4sti. Harri aloitti ty%u00f6t joulukuun alussa 1980 suunnitteluinsin%u00f6%u00f6rin%u00e4 Tammelanpuistokadulla Pienteollisuustalon suunnittelukonttorissa, miss%u00e4 tuolloin toimi n. 20 henke%u00e4 suunnitteluteht%u00e4viss%u00e4. Siihen aikaan suunnittelu oli paljolti tuntit%u00f6it%u00e4 asiakkaan tiloissa eli henkil%u00f6vuokrausta. Tuohon liiketoimintamalliin liittyi varsin usein realisoitunut riski, jossa tilaaja rekrytoi hyv%u00e4ksi todetun automaatiosuunnittelijan itselleen. Riski%u00e4 pystyttiin sopimusehdoin vaiheittain pienent%u00e4m%u00e4%u00e4n. Harrin ensimm%u00e4isi%u00e4 teht%u00e4vi%u00e4 oli instrumentointisuunnittelu Nesteelle ja siihen sis%u00e4ltynyt k%u00e4ytt%u00f6%u00f6notto. 1980-luvun alussa h%u00e4n er%u00e4%u00e4n%u00e4 p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 keskusteli ty%u00f6maaravintolan p%u00f6yd%u00e4ss%u00e4 Fimpan kanssa niit%u00e4 n%u00e4it%u00e4 ja Fimppa kysyi, ett%u00e4 onko Harrilla taiteellisia kykyj%u00e4. Sen keskustelun my%u00f6t%u00e4 Harri sai teht%u00e4v%u00e4kseen suunnitella p%u00e4%u00e4rakennuksen p%u00e4%u00e4tyyn uuden valomainoksen, INSTRUMENTOINTI OY, joka valmistettiin Tammerneonin toimesta. Automaation suunnittelutoiminta kasvoi vuoteen 1988 menness%u00e4 yhdeksi maamme johtavista alan suunnittelutoimistoista ty%u00f6llist%u00e4en 85 toimihenkil%u00f6%u00e4. Tuolloin k%u00e4ynnistyi vaiheittain my%u00f6s mikrotietokoneiden k%u00e4ytt%u00f6%u00f6notto ja uusi teknologia korvasi varsin nopeasti piirustuslaudat, tekniset piirustuskyn%u00e4t ja musteet.1980-luvulla siirryttiin ns. kokonaistoimitusmalliin ja perim%u00e4tiedon mukaan ensimm%u00e4inen lajissaan toteutettiin Alko Koskenkorvan tehtaan turvekattialalle.13 Tehdas sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Etel%u00e4-Pohjanmaalla. Mets%u00e4teollisuus ja erityisesti paperi- ja sellutehtaiden instrumentointi ja prosessis%u00e4hk%u00f6istys olivat edelleen merkitt%u00e4vi%u00e4 ty%u00f6llist%u00e4ji%u00e4 1980-luvulla. Samalla my%u00f6s suunnittelun merkitys kasvoi ja eri laitoksiin p%u00e4%u00e4stiin toimittamaan digitaalij%u00e4rjestelmien suunnittelua. My%u00f6s teollisuuden energialaitosten instrumentointi oli vahvasti tarjoamassa mukana. Mets%u00e4teollisuuden ohella kemian- ja elintarviketeollisuus ty%u00f6llistiv%u00e4t. Perinteisten toimitusten ohella toteutettiin instrumentointia maidon hapatuksesta aina ravinto%u00f6ljyn s%u00e4ili%u00f6varastoon tai l%u00e4mp%u00f6keskuksen kaukovalvonnasta jaloter%u00e4stehtaan hehkutus- ja peittauslinjaan. Referenssilistoilta l%u00f6ytyy my%u00f6s saippuanhajotusreaktorin instrumentointisuunnittelu, lasinkarkaisu-uunin automaatioj%u00e4rjestelm%u00e4 sek%u00e4 vaununpesumanipulaattorin instrumentointi ja s%u00e4hk%u00f6istys. My%u00f6s asfalttiasema automatisoitiin. Listaa voisi jatkaa pitk%u00e4%u00e4n ja se osoittaa, ett%u00e4 ty%u00f6n kohteet saattoivat olla hyvinkin erilaisia, mutta niit%u00e4 yhdisti automaation tarve.38