Page 68 - Demo

1990-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4 alkaneen rauhankumppanuuden my%u00f6t%u00e4 puolustusvoimat on pitk%u00e4%u00e4n ollut Nato-yhteensopiva. Integraatio on edennyt monella rintamalla. J%u00e4senyys Euroopan unionissa vuonna 1995 oli ratkaiseva askel kohti nykyist%u00e4 Suomen vahvaa kansainv%u00e4list%u00e4 asemaa.30Hornet-h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4t voitiin helposti liitt%u00e4%u00e4 osaksi 1990-luvun lopulla k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n tullutta edistyksellist%u00e4 kotimaista Ilmavoimien tulenk%u00e4yt%u00f6n johtamisen tilannehallinta- eli ITTH-j%u00e4rjestelm%u00e4%u00e4. ITTH:n suunnittelu ja toteutus aloitettiin vuonna 1994. Ensimm%u00e4ist%u00e4 versiota testattiin kolme vuotta my%u00f6hemmin laajassa sotaharjoituksessa.31Vuonna 1995 laaditussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kylm%u00e4n sodan p%u00e4%u00e4ttymisen arvioitiin kokonaisuutena kohentaneen Suomen turvallisuusasemaa. Turvallisuusymp%u00e4rist%u00f6n vakiintuminen ja erityisesti Ven%u00e4j%u00e4n sotilaallisen voiman heikentyminen olivat syyn%u00e4 siihen, ett%u00e4 tehtiin linjaus Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden v%u00e4hent%u00e4misest%u00e4 100 000 miehell%u00e4.321990-luvulla puolustusmenojen osuus BKT:sta oli Suomessa hieman alle 2 % ollen keskim%u00e4%u00e4rin noin 1,4 mrd%u20ac. Puolustusmenot olivat hienoisessa kasvussa aina vuoteen 1996 asti, jonka j%u00e4lkeen ne k%u00e4%u00e4ntyiv%u00e4t laskuun niin absoluuttisesti kuin BKT:hen suhteutettuna aina vuoteen 2001 asti. Laskun syyn%u00e4 olivat toisaalta kylm%u00e4n sodan p%u00e4%u00e4ttyminen ja toisaalta 1990-luvun alussa vallinnut lama. Suomessa ei kuitenkaan onneksi p%u00e4%u00e4dytty t%u00e4ss%u00e4 asiassa Ruotsin tielle, jossa puolustusta ajettiin surutta alas. Ilmavoimien komentajina 1990-luvulla toimivat kenraalit Pertti Jokinen (1991 asti), Heikki Nikunen (1991-1995), Matti Ahola 1995-1998) ja Jouni Pystynen (1998-2004). Puolustusvoimien komentajat olivat amiraali Jan Klenberg (1990-1994) ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 kenraali Gustav H%u00e4gglund aina vuoteen 2001 asti.Puolustusliiketoiminta %u2013 johtamisj%u00e4rjestelmi%u00e4 ja HN-hankeInsta panosti 1990-luvulla voimakkaasti uuden h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4n hankinnan valmisteluun. Niin silloinen h%u00e4vitt%u00e4jien korvaaminen HN-hankkeessa kuin viimeksi vuonna 2015 aloitettu HX-hanke ovat olleet merkitt%u00e4vi%u00e4 virstanpylv%u00e4it%u00e4 Instan historiassa. Niiss%u00e4 yhti%u00f6 on voinut erikoisosaajineen osoittaa kykyns%u00e4 ja luotettavuutensa. Ensin 1990-luvun alussa Boeingille (aikaisemmin McDonnell Douglas) ja HX-hankkeessa Lockheed Martinille sek%u00e4 toki my%u00f6s muille kilpailuissa mukana olleille kandidaateille ja loppuasiakkaalle eli puolustusvoimille. Ne ovat olleet niin henkisesti kuin taloudellisestikin isoja ponnistuksia, joista Insta on selvinnyt voittajana erinomaisesti toimivan asiakasyhteisty%u00f6n sek%u00e4 osaavan ja vastuullisen henkil%u00f6st%u00f6ns%u00e4 avulla. H%u00e4rtsi%u00e4n Heikki muisteli 1990-luvun alkua, jolloin %u201dtaisteltiin%u201d osuudesta Hornetin avioniikkahuollossa. US Navyn ja McDonell Douglasin asiantuntijat noin 40 hengen voimin tekiv%u00e4t %u2019site surveyn%u2019 eli tehdastarkastuksen Instassa ja arvioivat Instan suorituskykyj%u00e4. Marraskuussa 1992 saatiin ilmoitus silloiselta Ilmavoimien materiaalilaitokselta, ett%u00e4 Insta oli valittu Hornetin avioniikan yll%u00e4pidon toteuttajaksi. Amerikkalaisten lausunto oli p%u00e4%u00e4t%u00f6ksess%u00e4 merkitt%u00e4v%u00e4 peruste, mik%u00e4 taas pohjautui Instan vakuuttavaan n%u00e4ytt%u00f6%u00f6n osaamisesta ja toiminnan organisoinnista. Instrumentointi Oy/Ilmailuosasto sai vuonna 1993 JAR145 korjaamoluvan, mik%u00e4 mahdollisti korjaamoty%u00f6t useissa Euroopan maissa toimiville lentokoneiden k%u00e4ytt%u00e4jille. Vuonna 1996 Yhdysvaltain ilmailulaitos my%u00f6nsi puolestaan Instrumentoinnille FAA -korjaamoluvan, mik%u00e4 virallisesti tarkoitti voimassaoloa Yhdysvalloissa, mutta k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 se antoi perusteen toimia maailmanlaajuisesti (pl. Eurooppa, mik%u00e4 taas on JAR-145 alaista toimintaa).33Ilmavoimien ITTH -j%u00e4rjestelm%u00e4n toteutti Instrumentointi Oy:n Erikoisj%u00e4rjestelm%u00e4t -osasto. J%u00e4rjestelm%u00e4 otettiin operatiiviseen k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n kaikissa johtokeskuksissa vuonna 2000 ja se korvasi samalla aiemmin k%u00e4yt%u00f6ss%u00e4 olleen EJ%u00c4-j%u00e4rjestelm%u00e4n. ITTH pystyi itsen%u00e4isen ilmatilannekuvan muodostamiseen. J%u00e4rjestelm%u00e4n seuraavaa versiota kehitettiin 1990-luvun lopulla ja se otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n vuonna 2002. Hankkeen aikana saatiin tiet%u00e4%u00e4, ett%u00e4 ITTH oli hyvin edistyksellinen verrattuna maailmalla oleviin vastaaviin j%u00e4rjestelmiin; kehitt%u00e4misess%u00e4 oltiin kymmenen vuotta edell%u00e4 muita. Johtamisj%u00e4rjestelm%u00e4osaaminen perustui ja perustuu edelleen tiiviiseen yhteisty%u00f6h%u00f6n puolustusvoimien kanssa.Konstruktiivisten koulutusj%u00e4rjestelmien kehitys k%u00e4ynnistyi Instassa Erkki Hartikan johdolla osana ITTH-j%u00e4rjestelm%u00e4n kehityst%u00e4 1990-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4. Tuota ITTH:n osana kehitetty%u00e4 koulutusj%u00e4rjestelm%u00e4%u00e4 kutsuttiin nimell%u00e4 Joksi (johtokeskussimulaattori). Siin%u00e4 oleellista olivat realistiset skenaariot erilaisista sotatilanteista ja toisaalta pelillist%u00e4minen. Syyskuussa 1995 Instrumentointi ja Raha-automaattiyhdistys allekirjoittivat sopimuksen RAY-automaattiverkon kehitt%u00e4misest%u00e4. Hankkeen keskeisin%u00e4 vaatimuksina olivat luotettavuus, vikasietoisuus ja tietoturva. Instan ratkaisut perustuivat Puolustusvoimien johtamisj%u00e4rjes68