Page 62 - Demo

kes%u00e4ll%u00e4 vuonna 2000. Lopullinen naula Nokian matkapuhelimien arkkuun ly%u00f6tiin kuitenkin vasta marraskuussa 2013 ja samalla Suomen teollisuuden suurin menestystarina p%u00e4%u00e4ttyi. Tuolloin Nokian yhti%u00f6kokous p%u00e4%u00e4tti myyd%u00e4 yhti%u00f6n matkapuhelinryhm%u00e4n Microsoftille. Nokiasta on kirjoitettu toistakymment%u00e4 kirjaa, tehty dokumentteja ja televisiosarja, n%u00e4ytelm%u00e4 Turun kaupunginteatteriin sek%u00e4 tutkimuksia ainakin Oulun yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Lehtiartikkelien m%u00e4%u00e4r%u00e4%u00e4 ei kukaan pysty edes laskemaan. Mik%u00e4 sitten oli pahin virhe Nokian puhelimien johtamisessa. Siit%u00e4kin on paljon tehty analyysia, mutta osuikohan professori Timo Rothovius l%u00e4himm%u00e4ksi oikeaa 14.11.2013 MOT:n haastattelussa todetessaan: %u201cSanoisin, ett%u00e4 ylimielisyys, mist%u00e4 ne itsekin varotteli silloin, kun ne oli huipulla, ett%u00e4 se on yksi vaara mihin voidaan sortua, ja m%u00e4 luulen ett%u00e4 siihen ne sortu%u201d. Suomen teollisuuden ydin oli ollut 1990-luvulle asti laaja p%u00e4%u00e4omaintensiivinen teollisuus. Olennaisena taustatekij%u00e4n%u00e4 p%u00e4%u00e4omavaltaisen teollisuuden kehityksess%u00e4 olivat toistuvat markan devalvaatiot ja n%u00e4it%u00e4 seurannut korkea inflaatio. Ne tekiv%u00e4t heikoistakin vientiteollisuuteen suunnatuista investoinneista kannattavia. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin oli lopulta poistamassa poliittisilta p%u00e4%u00e4t%u00f6ksentekij%u00f6ilt%u00e4 mahdollisuuden harjoittaa teollisuuspolitiikkaa devalvaatioilla. P%u00e4%u00e4omavaltainen vientiteollisuus sopeutui uuteen realiteettiin varsin nopeasti. Investointien kannattavuutta ei voinut en%u00e4%u00e4 mitenk%u00e4%u00e4n perustaa valuuttakurssimuutosten varaan.51990 luvun ensimm%u00e4isen puolikkaan aikana teollisuuden ja energia-alan investoinnit laskivat reaalisesti alle puoleen vuoden 1990 tasosta. Vuodesta 1996 alkaen investoinnin alkoivat hitaasti kasvaa, mutta vasta vuonna 2001 ylitettiin reaalisesti vuoden 1990 taso. 1990-luvulla Mets%u00e4hallituksessa siirryttiin puuntuotantokeskeisest%u00e4 ajattelutavasta korostamaan moniarvoisuutta sek%u00e4 metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kest%u00e4v%u00e4%u00e4 k%u00e4ytt%u00f6%u00e4.6 Koska Mets%u00e4hallituksen hallinnassa on kolmannes Suomen pinta-alasta ja kun se ryhtyi hoitamaan uusien vastuullisten periaatteiden mukaisesti valtion omistamia metsi%u00e4, niin sill%u00e4 oli luonnollisesti iso merkitys koko mets%u00e4alalle. Kaikkiaan mets%u00e4alan dynamiikka alkoi oleellisesti ja eri syist%u00e4 muuttua vaiheittain 1990-luvun kuluessa. Kyseess%u00e4 olivat ensivaiheessa heikot signaalit. Tietotekniikan vaikutus paperin kysynt%u00e4%u00e4n arvioitiin Suomessa v%u00e4%u00e4rin. 1990-luvulla tietotekniikan uskottiin vain kasvattavan paperin kysynt%u00e4%u00e4 eik%u00e4 sen uskottu olevan uhka paperin k%u00e4yt%u00f6lle vaan pikemminkin uusi kysynt%u00e4tekij%u00e4. Vaikka 90-luvun lopulla sanomalehtipaperin kulutus USA:ssa k%u00e4%u00e4ntyi jo laskuun, t%u00e4t%u00e4 ei haluttu Suomessa lukea ennusmerkkin%u00e4. My%u00f6s muu viestint%u00e4%u00e4n k%u00e4ytetty paperi alkoi melko nopeasti seurata samaa kehityskaarta. Kierr%u00e4tys ja ymp%u00e4rist%u00f6tekij%u00e4t nousivat esille. Jo 90-luvulla her%u00e4si keskustelu ns. minitehtaista eli maailman metropolien yhteydess%u00e4 olevista pienist%u00e4, joustavista, kierr%u00e4tyspaperia k%u00e4ytt%u00e4vist%u00e4 tehtaista. T%u00e4t%u00e4 ei Suomessa otettu vakavasti eik%u00e4 minitehtaan kehitt%u00e4mist%u00e4 koettu 90-luvun ajattelutavan mukaisesti teknisesti kiinnostavaksi tai riitt%u00e4v%u00e4n haastavaksi teht%u00e4v%u00e4ksi. Suomessa metsien ja ymp%u00e4rist%u00f6n v%u00e4lill%u00e4 ei n%u00e4hty ristiriitaa eik%u00e4 puun saatavuudelle n%u00e4hty olevan rajoja. Alan tekninen kehitys pys%u00e4htyi tai ainakin merkitt%u00e4v%u00e4sti hidastui Suomessa. Uusia paperikoneita ei rakennettu vuoden 1998 j%u00e4lkeen. Viimeist%u00e4%u00e4n 2000-luvulle tultaessa merkit olivat selv%u00e4t. USA:ssa ja osin L%u00e4nsi-Euroopassakin viestint%u00e4%u00e4n k%u00e4ytett%u00e4v%u00e4n paperin kulutus oli k%u00e4%u00e4ntym%u00e4ss%u00e4 laskuun. Maailman huippua oleva tuottavuus ei riit%u00e4, jos tuotteiden kysynt%u00e4 laskee ja markkinat katoavat alta.7 J%u00e4lkik%u00e4teen voisi sanoa, ett%u00e4 kysymys on isolta osalta ollut strategisista virhearvioinneista ja virheellisist%u00e4 p%u00e4%u00e4t%u00f6ksist%u00e4, jotka eiv%u00e4t perustuneet vallitseviin tosiasioihin. Metalliteollisuus on k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 teollisuuden ainoa p%u00e4%u00e4toimiala, joka 1980-luvun puoliv%u00e4lin j%u00e4lkeen on olennaisesti kasvanut, ja se on my%u00f6s merkitt%u00e4v%u00e4sti kasvattanut osuuttaan teollisuuden jalostusarvosta.8 Merkitt%u00e4vin yksitt%u00e4inen muutos ja metalliteollisuuden kasvun selitt%u00e4j%u00e4 oli Nokian muutos keskisuuresta monialayrityksest%u00e4 maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi. Huomattava osa laman j%u00e4lkeisest%u00e4 talouskasvusta oli Nokian ja sen alihankkijoiden kasvua.Suomessa elettiin 1990-luvulla talouden liberalisoinnin aikaa. EU j%u00e4senyyteen valmistautumisen yhteydess%u00e4 purettiin tuontisuojia ja ulkomaankaupan monopoleja ja elintarviketeollisuudessa tehtiin kilpailukyvyn parantamiseen t%u00e4ht%u00e4%u00e4vi%u00e4 rakennej%u00e4rjestelyj%u00e4. Elintarviketeollisuuden rakenne polarisoitui eli k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6ss%u00e4 toimialan yritysekosysteemi muodostui niin, ett%u00e4 oli muutamia suuryrityksi%u00e4 ja paljon pieni%u00e4 yrityksi%u00e4.Meijerialalla oli yksi yli muiden eli Valio ja toisena perheyritys Ingman, jonka Arla osti kahdessa eri vaiheessa 2000-luvulla. Leipomoala ei 1990-luvulla keskittynyt yht%u00e4 voimakkaasti kuin meijeriala, mutta vakiintui 2000-luvulla siten, ett%u00e4 siell%u00e4kin oli kaksi suurta valtakunnallista yrityst%u00e4 eli Fazer ja Vaasan. Rehuteollisuus taas tarjosi mielenkiintoisen, yleisest%u00e4 kehityksest%u00e4 poikkeavan esimerkin. Suomen Rehulla ja Rehuraisiolla oli 1990-luvun alussa hallussaan suurin osa Suomen rehumarkkinoista. Suurimmat lihatalot (HK ja Atria) siirtyiv%u00e4t kuitenkin suosimaan j%u00e4senilleen oman tai ostetun viljan k%u00e4ytt%u00f6%u00e4 62