Page 63 - Demo

yhdess%u00e4 erikois- ja t%u00e4ydennysrehujen kanssa aiemman t%u00e4ysrehujen k%u00e4yt%u00f6n sijaan, mik%u00e4 verotti johtavien t%u00e4ysrehuvalmistajien markkinaosuuksia9. Selvyyden vuoksi todettakoon, ett%u00e4 t%u00e4ysrehu t%u00e4ytt%u00e4%u00e4 sellaisenaan el%u00e4imen ravintotarpeet, kun taas t%u00e4ydennysrehut vain t%u00e4ydent%u00e4v%u00e4t el%u00e4imen ruokintaa.1990-luvulla valmisruokien kulutus l%u00e4hti voimakkaaseen kasvuun Suomessa ja valikoima monipuolistui 2000-luvulle tultaessa. Saarioisissa %u00e4itien valmistama ruoka on markkinaosuudeltaan ollut vuosikymmeni%u00e4 Suomen ykk%u00f6nen, mutta osuus on vaiheittain laskenut n. 40 %:n tasosta 30 %:iin. Jo vuosikymmeni%u00e4 valmisruokamarkkinoita Suomessa ovat Saarioisten lis%u00e4ksi hallinneet Atria ja HK (nyk. HKScan).10 Kaksi viimeksi mainittua ovat my%u00f6s lihanjalostusalan johtavat toimijat, ja my%u00f6s se on varsin keskittynyt ala.11Kun viel%u00e4 tarkastellaan yht%u00e4 elintarviketeollisuuden alaa eli juomateollisuutta, niin huomataan, ett%u00e4 my%u00f6s siell%u00e4 keskittyminen on ollut suhteellisen voimakasta. Nelj%u00e4n suurimman yrityksen osuus liikevaihdosta oli vuonna 2014 noin 85 %. Juomateollisuudessa suurimpia yrityksi%u00e4 Suomessa ovat pitk%u00e4%u00e4n olleet Sinebrychoff Oy, Hartwall-konserni, Olvi-konserni ja Altia Oyj.12 Altian juuret juontavat vuonna 1888 Rajam%u00e4elle perustettuun hiivatehtaaseen ja viinanpolttimoon. Sota-aikana Rajam%u00e4ell%u00e4 valmistettiin maailman tuhoisinta juomasekoitusta %u201dMolotovin cocktailia%u201d.13Automaatiolla on jo pitk%u00e4%u00e4n ollut t%u00e4rke%u00e4 rooli elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajan p%u00f6yt%u00e4%u00e4n.14 Ja tuotannon keskittyminen on luonut sille hyv%u00e4t mahdollisuudet ja parantanut my%u00f6s kansainv%u00e4list%u00e4 kilpailukyky%u00e4. Automaatiolla on ollut elintarviketeollisuudessa erityinen funktio johtuen esim. alan turvallisuus- ja hygieniavaatimuksista. My%u00f6s laatu- ja j%u00e4ljitett%u00e4vyysvaatimukset ovat puoltaneet automaatioinvestointeja. 1990-luvulla tamperelaisen teollisuuden jo edellisell%u00e4 vuosikymmenell%u00e4 k%u00e4ynnistynyt rakennemuutos sai uutta vauhtia. Erityisesti Tampellan ja Tampereen tekstiiliteollisuuden tuotanto oli painottunut voimakkaasti bilateraaliseen kauppaan Neuvostoliiton kanssa, joka maan romahtaessa lakkasi. %u00c4killisen muutoksen seurauksena Finlayson ja Suomen trikoo supistivat voimakkaasti toimintaansa. Tampella meni puolestaan konkurssiin, jonka syit%u00e4 on my%u00f6s julkisuudessa eri yhteyksiss%u00e4 analysoitu. Yksinkertaisesti juurisyy lienee ollut siin%u00e4, ett%u00e4 tehtiin liian riskipitoisia investointeja. 15 Ja mausteena sopassa olivat viel%u00e4 liikepankkien nurkanvaltausoperaatiot. Nokia taas alkoi kiskoa Suomea ja samalla Tamperetta lamasta. Elektroniikkatuotteiden (puhelimet ensisijaisesti) vienti l%u00e4hti vet%u00e4m%u00e4%u00e4n. Tampereelle tuli tietotekniikan osaajia enenev%u00e4ss%u00e4 m%u00e4%u00e4rin. Matkapuhelinlaitteita ei kuitenkaan t%u00e4%u00e4ll%u00e4 valmistettu, mutta tuotekehitys vaati alan osaajia.Tampereella oli jo etunojaa 1980-luvun puolelta, jolloin ensimm%u00e4iset teollisen muutoksen merkit pakottivat keskittym%u00e4%u00e4n perinteisen teollisuuden ulkokeh%u00e4ll%u00e4 oleviin osaamisiin. Tekstiiliteollisuuden alasajolla saattoi siis olla my%u00f6s positiivinen kolikon toinen puoli.Instan teollisuusautomaatio %u2013 nollakasvun vuosikymmenLaman alkaessa Asennusosasto pystyi viel%u00e4 toimimaan l%u00e4hes t%u00e4ysty%u00f6llisyyden vallitessa, mutta haastavin vaihe oli vuosina 1992%u20131993. Sen j%u00e4lkeen ulkomaan projektit auttoivat asennusliiketoiminnan (A-A) selvi%u00e4m%u00e4%u00e4n laman pahimmilta vaikutuksilta. Ensimm%u00e4inen %u201dpelastusrengas%u201d oli tilaus, joka koski Enso-Gutzeitin tyt%u00e4ryhti%u00f6n Sachsen Papier GmbH:n Eilenburgin tehtaan instrumentointi- ja pienputkiasennuksia. Kysymyksess%u00e4 oli kierr%u00e4tyspaperia k%u00e4ytt%u00e4v%u00e4 sanomalehtipaperitehdas l%u00e4hell%u00e4 Leipzigia it%u00e4isess%u00e4 Saksassa. Pian Sachsen Papierin projektin j%u00e4lkeen saatiin Thai Paperin urakka Thaimaahan. Vuonna 1995 tilanne n%u00e4ytti jo valoisammalta ja muutama iso uusi kotimainen projekti saatiin A-A:n tilauskantaan. Yhten%u00e4 esimerkkin%u00e4 UPM Tervasaari tilasi Valkeakoskelle uuden irrokkipaperikoneen PK8 instrumenttiasennukset. Vuoden lopussa 1995 Asennusosasto sai siihenastisen historiansa suurimman kertatilauksen, kun Kaukas Oy tilasi Lappeenrantaan uuden kuitulinjan sek%u00e4 uusittavien sellun eri osastojen automaatioasennukset.Vuonna 1996 k%u00e4ynnistyi Enso Fine Papers Oy:n LUMI 7 -projekti, mihin Asennusosasto toimitti automaation kentt%u00e4asennukset. Kyse oli Enson Ouluun tekem%u00e4st%u00e4 investoinnista graafisen painopaperin tuotantoon. Se oli yksi esimerkki niist%u00e4 projekteista, josta asentajat toivat mukanaan palkinnon. Nyt kysymyksess%u00e4 oli tunnustus Lumi 7:n ty%u00f6turvallisuudesta, jonka merkitys -90 luvulta alkaen korostui.16Vuoden 1998 aikana Asennus oli urakoimassa Norske Skog:n Ranskan paperitehtaalla Golbeyss%u00e4. Toimitus k%u00e4sitti instrumenttiasennukset uuteen rakennettavaan paperitehtaaseen. Insta palkittiin siell%u00e4kin projektin p%u00e4%u00e4tytty%u00e4 turvallisuuspalkinnolla. Kyseinen paperitehdas oli aikanaan maailman tehokkain ja nopein sanomalehtipaperikone keskell%u00e4 vehre%u00e4%u00e4 maaseutua Ranskan Gol63