Page 43 - Demo

1980-luvun lopulla aloitettiin seuraajan etsiminen ik%u00e4%u00e4ntyv%u00e4lle ja suorituskyvylt%u00e4%u00e4n jo kansainv%u00e4lisest%u00e4 k%u00e4rjest%u00e4 j%u00e4%u00e4m%u00e4ss%u00e4 olleelle Draken- ja MiG-kalustolle. H%u00e4vitt%u00e4j%u00e4kisan ehdokkaiksi ilmoittautuivat ranskalainen Mirage 2000-5, ruotsalainen JAS 39 Gripen, yhdysvaltalaiset F-16 C/D ja F-18 C/D Hornet sek%u00e4 neuvostoliittolainen MiG-29. Neuvostovalmisteinen kone oli mukana poliittisista syist%u00e4. Kun Neuvostoliitto hajosi ja YYA-sopimus oli historiaa, niin hankintapoliittinen asetelmakin muuttui.1980- ja 1990-luvun kuluessa ilmapuolustusta kehitettiin monipuolisesti muun muassa h%u00e4vitt%u00e4j%u00e4taktiikan sek%u00e4 johtamis- ja valvontaj%u00e4rjestelmien osalta. My%u00f6s torjuntah%u00e4vitt%u00e4j%u00e4kalusto k%u00e4vi l%u00e4pi modifikaatio-ohjelmia, joilla yll%u00e4pidettiin ja parannettiin sen suorituskyky%u00e4 ulottumaan aina vuosituhannen vaihteen tienoille arvioidun elinkaaren loppupuolelle asti. Puolustusvoimien taholta korostettiin kolmannelle parlamentaariselle puolustuskomitealle, ett%u00e4 1980-luvun tuli olla maavoimien vuosikymmen, sill%u00e4 1990-luvulla olisivat j%u00e4lleen edess%u00e4 ilmapuolustuksen suhteellisen nopeasti vanhenevan kaluston uusinnat. Suosituksessa t%u00e4m%u00e4 n%u00e4kyi eri puolustushaarojen prosenttiosuuksina. Maavoimille suositeltiin materiaalim%u00e4%u00e4r%u00e4rahoista 38 %, ilmapuolustukselle 34 % (paljon vanhoja tilausvaltuuksia) ja meripuolustukselle 18 %. Yhteisten hankintojen osuus j%u00e4i suunnitelman mukaan 10 %:iin.Komiteamietinn%u00f6ss%u00e4 oli maininta miina-aseen kehitt%u00e4misest%u00e4. T%u00e4m%u00e4 johtikin siihen, ett%u00e4 Suomi sai mahdollisuuden hankkia 1983 Neuvostoliitosta ensimm%u00e4isen er%u00e4n nykyaikaisia her%u00e4temiinoja. Vuonna 1987 niit%u00e4 hankittiin my%u00f6s Englannista.Nelj%u00e4nnest%u00e4 parlamentaarisesta puolustuskomiteasta 1980-luvun puolessa v%u00e4liss%u00e4 eiv%u00e4t hallituspuolueet p%u00e4%u00e4sseet en%u00e4%u00e4 yksimielisyyteen, vaikkakin t%u00e4llaisen elimen merkitys yleisesti tunnustettiin merkitt%u00e4v%u00e4ksi my%u00f6s poliittisten p%u00e4%u00e4t%u00f6ksentekij%u00f6iden itsens%u00e4 kannalta. Vasemmisto olisi halunnut alentaa puolustusmenoja ja nousipa jopa esitys yhden puolustushaaran lopettamisesta. Poliittinen erimielisyys johti hankintojen j%u00e4lkeenj%u00e4%u00e4neisyyteen entisest%u00e4%u00e4n, koska aiemmankaan komitean p%u00e4%u00e4t%u00f6ksi%u00e4 ei ollut kaikilta osin toteutettu. Tilanne johtikin puolustusvoimien silloisen komentajan Jaakko Valtasen huomiota her%u00e4tt%u00e4neeseen puheenvuoroon puolustusvoimien m%u00e4%u00e4r%u00e4rahojen tulevaisuuden n%u00e4kymist%u00e4, jotka eiv%u00e4t h%u00e4nen mukaansa vastanneet annettuja teht%u00e4vi%u00e4 ja kaluston vanhenemista.20Toisen maailmansodan j%u00e4lkeen ei Euroopassa syntynyt lainkaan ensimm%u00e4isen maailmansodan j%u00e4lkeist%u00e4 ikuisen rauhan tunnelmaa, vaan id%u00e4n ja l%u00e4nnen v%u00e4lien kiristyminen yll%u00e4piti l%u00e4hes jatkuvaa j%u00e4nnitystilaa. N%u00e4in my%u00f6s Suomen valtion turvallisuuspoliittinen johto (tasavallan presidentti ja hallitus sek%u00e4 puolustusvoimien johto) kantoi jatkuvaa huolta puolustuskyvyst%u00e4mme. Poliittisen johdon keskuudessa esiintyi ehk%u00e4 juuri edell%u00e4 mainituista seikoista johtuen passiivisuutta ja jopa vastuun v%u00e4ist%u00e4mist%u00e4. Arasteltiin ottaa kantaa asioihin, joita ei tunnettu. T%u00e4m%u00e4 korjautui hitaasti maanpuolustuskoulutuksen my%u00f6t%u00e4 sek%u00e4 puolustusneuvoston puitteissa tapahtuvan poliittisen ja sotilaallisen johdon yhteistoiminnan avulla. T%u00e4rke%u00e4 my%u00f6nteinen tekij%u00e4 oli my%u00f6s Neuvostoliiton sotilasjohdon tuki Suomen puolustusvoimien materiaaliselle kehitt%u00e4miselle erityisesti silloin, kun se tapahtui aseostoina heilt%u00e4. Sotavarustehankinnoille my%u00f6nteisi%u00e4 p%u00e4%u00e4t%u00f6ksi%u00e4 nopeutti tai tuki kansainv%u00e4linen j%u00e4nnittyneisyys 1950-luvulta alkaen, kuten Suezin sota ja Unkarin tapahtumat (1956), Berliinin kriisi ja noottikriisi (1961), Kuuban kriisi (1962) ja Tshekkoslovakian miehitys (1968).21 Ne j%u00e4ttiv%u00e4t j%u00e4lkeens%u00e4 pitk%u00e4aikaisen turvallisuuspoliittisen ep%u00e4varmuuden. Ilmavoimien komentajana 1980-luvulla toimivat kenraali Rauno Meri%u00f6 vuoteen 1987 asti ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 kenraali Pertti Jokinen vuoteen 1991. Puolustusvoimien komentajina toimivat kenraali Lauri Sutela 1983 asti ja h%u00e4nen j%u00e4lkeens%u00e4 kenraali Jaakko Valtanen vuosikymmenen loppuun.Puolustusliiketoiminta Instassa %u2013 laitekorjaustoiminta vakiintuu, rinnalle perustetaan Erikoisj%u00e4rjestelm%u00e4t-kehitysyksikk%u00f6Usean vuoden aikana k%u00e4ydyt neuvottelut Ilmavoimien laitekorjauksen kohdentamisesta teollisuudelle johtivat vuonna 1980 ennen kes%u00e4lomien alkua viimein ratkaisuun. T%u00e4m%u00e4 linjasi pohjan Ilmavoimien ja Instrumentointi Oy:n yhteisty%u00f6lle. Yleissopimus allekirjoitettiin 19.6.1980 hotelli Laajavuoressa. Instan edustajina tilaisuudessa olivat Matti Salonen ja Paul Nygren. Vuoden 1979 kes%u00e4ll%u00e4 Ilmailuosaston kehitysyksikk%u00f6%u00f6n ensimm%u00e4iseksi ty%u00f6ntekij%u00e4ksi ja MIG-21 BIS-simulaattoriprojektin vet%u00e4j%u00e4ksi palkattu Ari Kauttu sek%u00e4 kes%u00e4ll%u00e4 1980 harjoittelijaksi tullut Heikki H%u00e4rtsi%u00e4 ryhtyiv%u00e4t junailemaan Rollsin testilaitevalmistusta. Ari oli ty%u00f6uransa aikana (kuten my%u00f6hemmin t%u00e4ss%u00e4 kirjassa selvi%u00e4%u00e4) hyvin monissa eri teht%u00e4viss%u00e4 Instassa. Heikki H%u00e4rtsi%u00e4n kaikki tunsivat ja tuntevat edelleen %u201dH%u00e4rskin%u00e4%u201d ja aikakirjojen mukaan nimen antoi Matti %u201dMusti%u201d Salonen, koska ei ollut H%u00e4rtsi%u00e4-nime%u00e4 kuullut puhelimessa. Korvaava H%u00e4rs43