Page 14 - Demo

Finn Mattsson tarinoi Millilleen Tarkasti -kirjan haastattelussa, ett%u00e4 h%u00e4n yhdess%u00e4 kahden muun AutomatiikkaAsentajat Mattsson & K:nit perustajan Esko Kakon ja Niilo Valkaman kanssa n%u00e4kiv%u00e4t mahdollisuuden liikeidealleen.16Suuret yritykset k%u00e4yttiv%u00e4t ulkomaisia automaatioasentajia ja t%u00e4h%u00e4n markkinarakoon kotimaista asennusty%u00f6t%u00e4 tarjoamaan perustettu yhti%u00f6 t%u00e4ht%u00e4si. Asennusliiketoiminta oli hyvin ty%u00f6voimavaltaista johtuen erityisesti silloisesta teknologiasta ja ty%u00f6v%u00e4lineist%u00e4. Ensimm%u00e4inen ty%u00f6maa oli Tampereen keskussairaalan voimalaitos, jossa p%u00e4%u00e4urakoitsijana toimi Oy Tampella Ab.17 Tosin viel%u00e4 sopimusta teht%u00e4ess%u00e4 yhti%u00f6n nimi oli Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhti%u00f6, joka samana vuonna 1960 sai paremmin tunnetun nimen Tampella. Useat tamperelaiset tiet%u00e4v%u00e4tkin, ett%u00e4 kyseinen konepaja teki historiansa aikana voimalaitosten lis%u00e4ksi muun muassa soodakattiloita, vesiturbiineja, vetureita, paperikoneita, kranaatinheittimi%u00e4 ja tykkej%u00e4. Tampellalla, jonka kanssa yhteisty%u00f6ss%u00e4 Instan ensiaskeleet otettiin, on ollut merkitt%u00e4v%u00e4 rooli Tampereen teollisuushistoriassa. Sen kiinteist%u00f6t Tammerkosken rannalla ja erityisen%u00e4 maamerkkin%u00e4 Tampella-kyltti on j%u00e4%u00e4nyt keskeiseksi osaksi teollisuuskaupungin kansallismaisemaa. Avoimen yhti%u00f6n Automatiikka-Asentajat Mattsson & K:nit perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 31.1.1960 ja rekister%u00f6itiin 23.6.1960, josta tuli t%u00e4ten yhti%u00f6n virallinen perustamisp%u00e4iv%u00e4. Finn Mattsson vuokrasi yhti%u00f6n ensimm%u00e4isiksi toimistotiloiksi Tampereen Sammonkatu 25:n kellaritilat. Niiss%u00e4 oli kaikkiaan tilaa 75 m2 ja sinne mahtui konttori, varasto ja asennust%u00f6iden esivalmistelutilat. Sosiaalitiloja ei viel%u00e4 tarvittu.Alkuaikoina kirjanpidon ja laskutuksen hoiti iltaty%u00f6n%u00e4%u00e4n Finn Mattssonin puoliso Ilmi Mattsson. Se oli sen ajan et%u00e4ty%u00f6t%u00e4. Jo vuonna 1965 toiminnan laajentuessa toimistotilaa vuokrattiin Kauppakatu 3:sta Tampereen kaupungin keskustasta, jonne Fimppa palkkasi my%u00f6s vuonna 1967 pitk%u00e4aikaisen konttorip%u00e4%u00e4llik%u00f6n, Tuula Leivon. Kauppakatu 3:n tilat olivat ensimm%u00e4inen varsinainen p%u00e4%u00e4konttori. Se sijaitsi alun perin arkkitehti August Krookin kaksikerroksiseksi vuosina 1907%u20131909 suunnittelemassa jugendtyylisess%u00e4 rakennuksessa, jota oli korotettu nelj%u00e4ll%u00e4 kerroksella 1920-luvun lopussa18. Vuonna 1968 yhti%u00f6 muutti toimistonsa Tampereella N%u00e4silinnankatu 22:sta ostettuihin omiin tiloihin, jossa my%u00f6hemmin voitiin laajentua ja tarjota toimitiloja my%u00f6s suunnittelukonttorille ja asennustoiminnan projektip%u00e4%u00e4llik%u00f6ille. Kyseinen rakennus valmistui aiemmin samana vuonna ja siell%u00e4 on toiminut ja toimii edelleen poliittisella kartalla %u00e4%u00e4rivasemmistoon kuuluvan Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) Tampereen piirij%u00e4rjest%u00f6n toimisto ja Pirkanmaan Rauhanpuolustajien toimisto. Puhekieless%u00e4 rakennus oli %u201dkommaritalo%u201d.Rita ja Markus Mattssonin omistama Instan Asunnot Oy omistaa edelleen t%u00e4n%u00e4kin p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 ne keskin%u00e4isen kiinMarkus Mattson Sammonkadun kellarikonttorin ovella ja 60-luvun toimistop%u00f6yd%u00e4n %u00e4%u00e4ress%u00e4. (Instan arkisto) 14