Page 17 - Demo

ja Unkarissa. N%u00e4in kansainv%u00e4listyminen sai jalansijaa jo yhti%u00f6n alkumetreill%u00e4 vuonna 1961. Eritoten vuosikymmenen j%u00e4lkimm%u00e4isell%u00e4 puoliskolla Nesteen Porvoon %u00f6ljynjalostamo oli Automatiikka-Asentajien suurin ty%u00f6llist%u00e4j%u00e4.20My%u00f6s elintarviketeollisuuden toimijoille tehtiin asennust%u00f6it%u00e4 heti alkuvuosista l%u00e4htien. Ty%u00f6kohteita oli mm. Vehn%u00e4 Oy:ll%u00e4 Raisiossa sek%u00e4 Suomen Sokeri Oy:ll%u00e4 Vaasassa ja Porkkalassa.21 Elintarviketeollisuuden tuotteiden kysynt%u00e4 oli voimakkaassa kasvussa ja n%u00e4in ollen mm. automaatiolle oli kasvavaa tarvetta.Nostan esiin jokaisen vuosikymmenen kohdalla sen ajan tyypillisen tai merkitt%u00e4v%u00e4n asennusty%u00f6kohteen tai asiakkaan. 1960-luvulla tyypillinen asiakas oli Enso-Gutzeit (sittemmin Stora-Enso). Enso-Gutzeit oli 1960-luvulla kansainv%u00e4linen yhti%u00f6 ja Suomessa sill%u00e4 oli sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden lis%u00e4ksi mm. sahoja, konepajoja, kemianteollisuutta ja laivasto Saimaalla. Automatiikka-Asentajilla oli koko vuosikymmenen ajan t%u00f6it%u00e4 aivan erityisesti Imatran tehtailla, Kaukop%u00e4%u00e4ss%u00e4 ja Tainionkoskella. Kaukop%u00e4%u00e4ss%u00e4 uusittiin kartonkikone (KA1 eli %u201dpresidentti%u201d) vuosina 1963 ja 1968. Uusi kartonkikone (KA4) otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n vuonna 1961. Tainionkoskella otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n uusi kartonkikone (KA5) vuonna 1965, joka rakennettiin vanhan paperikoneen osista.22 Enso-Gutzeit yhdistettiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n kanssa Stora Enso Oyj:ksi.23Valkaistut tuotteet ja nestepakkaukset olivat Enso-Gutzeitin merkitt%u00e4vimpi%u00e4 innovaatioita. Nestepakkauksissa vahan sijaan alettiin k%u00e4ytt%u00e4%u00e4 ohuella muovikerroksella p%u00e4%u00e4llystetty%u00e4 kartonkia. Tuotteesta tuli pian suosittu erityisesti maitopakkauksissa.24 Ennen sit%u00e4 maito oli kannettu usein kotiin ostajan omassa astiassa, joka oli tyypillisesti maitohinkki tai -tonkka, mit%u00e4 nime%u00e4 paikkakunnalla sitten k%u00e4ytettiink%u00e4%u00e4n.Vuonna 1962 Automatiikka-Asentajien palvelukseen tullut instrumenttiteknikko Ahti Nurminen nosti esiin Millilleen Tarkasti -historiikin haastattelussa arvon, joka on kantanut Instan historian alusta alkaen n%u00e4ihin p%u00e4iviin asti. %u201cSe on luotettavuus, jonka h%u00e4n totesi olevan menestyksen avain%u201d. %u201dIlmeisen hyvi%u00e4 me oltiin, kun meit%u00e4 aina k%u00e4ytettiin. Referenssilistasta tuli aikaa my%u00f6ten pitk%u00e4. Toki 1960-luvulla ei ammattitaitoisia asennusfirmoja juuri muita ollut olemassakaan. Me olimme joustavia, meille oli hommattu hyvi%u00e4 miehi%u00e4 t%u00f6ihin ja teimme laatuj%u00e4lke%u00e4%u201d, totesi Ahti Nurminen ylpe%u00e4n%u00e4 haastattelussa. Luotettavuuden lis%u00e4ksi Ahti Nurminen nosti esiin my%u00f6s toisen strategisen vahvuuden ja se oli asiakasl%u00e4ht%u00f6isyys. %u201dSuhdetoiminta tarkoitti leppoisia yhdess%u00e4olon hetki%u00e4, Fimppa saunotti ja sy%u00f6tti asiakkaita kuin yst%u00e4vi%u00e4%u00e4n%u201d, kertoi Nurminen.25oppinsa saaneelta nuorelta miehelt%u00e4 uudistumiskyky%u00e4, periksiantamattomuutta ja vahvaa uskoa p%u00e4rj%u00e4%u00e4miseen. Tarvittiin paitsi uskoa itseen, kyky%u00e4 siet%u00e4%u00e4 ep%u00e4varmuutta ja silloisissa olosuhteissa t%u00e4ytyi olla henkisesti vahva. Yritt%u00e4j%u00e4ll%u00e4 tulee olla aina (ja varsinkin yritt%u00e4jyyden alkutaipaleella) kunnianhimoa ja v%u00e4hemm%u00e4n mukavuuden himoa. Kurinalaisuus kuvaa my%u00f6s hyvin alkuvaiheessa tarvittua luonteenpiirrett%u00e4.Kun viel%u00e4 palaamme aikaan ennen 1960-lukua Fimpan juurille, niin voidaan todeta, ett%u00e4 Fimppa syntyi is%u00e4nn%u00f6itsij%u00e4 Paul Fredrik Mattssonin ja Martta Matilda Kauniston perheeseen perjantaina tammikuun 8. p%u00e4iv%u00e4n%u00e4 1926. Jotta voimme ymm%u00e4rt%u00e4%u00e4 Fimpan taustoja, niin t%u00e4ss%u00e4 lyhyesti h%u00e4nen is%u00e4ns%u00e4 ty%u00f6urasta ja harrastuksestaan: Paul Fredrik Mattsson syntyi ruotsinkieliseen loviisalaiseen perheeseen vuonna 1895 ja jo 1920-luvulla h%u00e4nest%u00e4 tuli Siuronkosken l%u00e4nsirannalla toimineen puuhiomon konttoristi ja my%u00f6hemmin Siuronkosken Valssimylly Oy:n is%u00e4nn%u00f6itsij%u00e4. H%u00e4n oli my%u00f6s luova taiteilija ja keskittyi p%u00e4%u00e4osin maisemamaalaukseen. H%u00e4n oli siurolaisille legenda jo el%u00e4ess%u00e4%u00e4n.26 Nykyisin Valssimyllyn v. 1936 rakennetussa tilassa on toiminut mm. taiteilija-ateljee eli taiteen henki on el%u00e4nyt pitk%u00e4%u00e4n.Siuronkosken l%u00e4ntinen osa kuului Suoniemen kuntaan aina vuoteen 1973 asti, jolloin se liitettiin silloiseen Nokian kauppalaan. Siuronkosken it%u00e4inen osa kuului Pohjois-Pirkkalaan vuosina 1922%u20131937 ja sen j%u00e4lkeen Nokian kauppalaan sek%u00e4 vuodesta 1977 alkaen Nokian kaupunkiin. Siuro on Pirkanmaan yritysel%u00e4m%u00e4n kannalta ollut varsin merkityksellinen paikka, koska sielt%u00e4 ovat l%u00e4ht%u00f6isin Finn Mattssonin lis%u00e4ksi Katsa Oy:n perustaja V%u00e4in%u00f6 Salli ja Purso Oy:n perustaja Esko Ollila. Yksi Purson tehtais-%u201cMe olimme joustavia, meille oli hommattu hyvi%u00e4 miehi%u00e4 t%u00f6ihin ja teimme laatuj%u00e4lke%u00e4%u201dOn selv%u00e4%u00e4, ett%u00e4 yritystoiminnan k%u00e4ynnist%u00e4minen, asiakashankinta, vastuu ty%u00f6n laadusta ja henkil%u00f6st%u00f6st%u00e4 huolehtiminen vaativat kaikilta perustajilta ja aivan erityisesti Finn Mattssonilta kolmekymppiselt%u00e4, k%u00e4yt%u00e4nn%u00f6n t%u00f6ist%u00e4 17