Page 12 - Demo
P. 12


                                    my%u00f6s syventyi mets%u00e4teollisuuden yhteisty%u00f6 koneteollisuuden kanssa. Uutta teknologiaa kehitt%u00e4m%u00e4ll%u00e4 tavoiteltiin teknologiajohtajuutta ja parempaa kustannustehokkuutta. N%u00e4in syntyi suomalaisen mets%u00e4klusterin ydin.7Raaka-ainevetoisen teollisuuden laajentuminen teknologian ja investointitavaroiden tuotantoon on maailmassa ollut harvinaista. Suomessa kohtasivat kaikki ne osatekij%u00e4t, jotka olivat v%u00e4ltt%u00e4m%u00e4tt%u00f6mi%u00e4 globaalisti kilpailukykyisen mets%u00e4klusterin syntymiselle ja kasvulle. Saatavilla olivat kaikki tarvittavat ainesosat, jotta prosessi l%u00e4hti liikkeelle: vesi, raaka-aine ja markkinat. Mets%u00e4teollisuuden menestyminen siivitti teollisuudenalan laitevalmistajat maailman teknologia- ja markkinajohtajiksi. K%u00e4rkipaikka saavutettiin sek%u00e4 prosessilaitteiden ett%u00e4 automaatio- ja mittalaitetekniikan kehitt%u00e4misess%u00e4.8 Suomi eli mets%u00e4st%u00e4 ja mets%u00e4 loi mahdollisuuksia my%u00f6s teollisuutta l%u00e4hell%u00e4 oleville palveluille.Kemianteollisuuden merkitys kasvoi 1960-luvulla. Vuonna 1962 Orionin uusi l%u00e4%u00e4ketehdas valmistui Espoon Mankkaalle. Kemiran lannoiteliiketoiminta alkoi kansainv%u00e4listy%u00e4 1960-luvun lopulla lannoiteviennill%u00e4 ja Nesteen toinen %u00f6ljynjalostamo valmistui Porvooseen 1960-luvun puoliv%u00e4liss%u00e4.9 Ensimm%u00e4inen jalostamo oli k%u00e4ytt%u00f6%u00f6notettu vuonna 1957 Naantalissa ja ehti toimia ennen alasajoa yli 60 vuotta.Elintarviketeollisuus kasvatti tuotantoaan ja tekninen kehitys p%u00e4%u00e4si vauhtiin 1960-luvulla, jolloin oli yleist%u00e4, ett%u00e4 l%u00e4hes kaikki ruoka tehtiin itse kotimaisista raaka-aineista.10 Maaltamuuton lis%u00e4%u00e4ntyess%u00e4 ja suomalaisten ostovoiman parantuessa elintarviketeollisuuden tuotteet tulivat houkuttelevammiksi. Suomalaiskodeissa yleistyiv%u00e4t j%u00e4%u00e4kaapit ja pakastimet, mik%u00e4 helpotti ruoan varastointia11. Valmisruokien tarvekin kasvoi v%u00e4hitellen ja Tampereen Keskustori 1960-luvulla (Tampereen museot).yhten%u00e4 syyn%u00e4 siihen oli naisten siirtyminen enenev%u00e4ss%u00e4 m%u00e4%u00e4rin ty%u00f6h%u00f6n kodin ulkopuolelle.Fossiilisten polttoaineiden k%u00e4ytt%u00f6 lis%u00e4%u00e4ntyi voimakkaasti 1960-luvulla. Energiakriisi 1970-luvulla hidasti selv%u00e4sti kasvua, jopa hetkellisesti pys%u00e4ytti sen. P%u00e4%u00e4osa s%u00e4hk%u00f6st%u00e4 tuotettiin viel%u00e4 1960-luvulla vesivoimalla. L%u00e4mp%u00f6voimaa alettiin tuottaa aluksi hiilell%u00e4 ja %u00f6ljyll%u00e4, my%u00f6hemmin tulivat mukaan turve, maakaasu ja vasta seuraavan vuosikymmenen lopulta alkaen ydinvoima12.1960-luvulla ja viel%u00e4 1970-luvulla Suomen teollisuustuotanto oli kansainv%u00e4listen suhdanteiden armoilla. Teollisuustuotannon volyymi noudatti tarkasti kansainv%u00e4lisi%u00e4 nousu- ja laskusuhdanteita.13Suomi liittyi EFTA:n (Euroopan vapaakauppaj%u00e4rjest%u00f6) liit%u00e4nn%u00e4isj%u00e4seneksi vuonna 1961 FINEFTA-sopimuksella. Sen my%u00f6t%u00e4 Suomi otti osaltaan yhden merkitt%u00e4v%u00e4n askeleen Euroopan yhdentymisen tiell%u00e4. EFTA:aan liittymisen j%u00e4lkeen Suomen taloutta vahvistivat EFTA-alueelta tulleet sijoitukset, ja maamme nousi k%u00f6y12
                                
   6   7   8   9   10   11   12   13   14   15   16