Page 61 - Demo

Teollisuus taantumaan ja vientivetoisesti nopeaan kasvuunVuonna 1989 tapahtuneen, j%u00e4lkik%u00e4teen arvioituna virheellisen, markan revalvaation j%u00e4lkeen taloudellinen kriisi alkoi n%u00e4ky%u00e4 teollisuustuotannon supistumisena. Teollisuustuotannon lasku johtui sek%u00e4 id%u00e4nviennin tyrehtymisest%u00e4 Neuvostoliiton hajoamisen (joulukuussa 1991) seurauksena ett%u00e4 samanaikaisesta l%u00e4nsiviennin supistumisesta. Kotimaiset investoinnit ja pian my%u00f6s kulutus romahtivat, kun ty%u00f6tt%u00f6myys kasvoi. Vuonna 1991 teollisuuden tuotanto pieneni noin 9 prosenttia. Vaikka talous oli kriisiss%u00e4, marraskuussa 1991 tehdyn devalvaation seurauksena Suomen vienti alkoi kasvaa varsin nopeasti. Teollisuuden tuotannon kasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992, mutta muut talouden sektorit k%u00e4rsiv%u00e4t viel%u00e4 pitk%u00e4%u00e4n laman seurauksista. Er%u00e4s t%u00e4rke%u00e4 tekij%u00e4 teollisuustuotannon kasvussa oli juuri viennin kasvu: vuoden 1991 j%u00e4lkeen viennin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi voimakkaasti ja oli vuonna 1997 jo noin 40 prosenttia. Vuoden 1992 j%u00e4lkeen teollisuustuotanto kasvoi nopeasti koko 1990-luvun ajan vuoteen 2000 asti. Suomi liittyi Euroopan unionin j%u00e4seneksi vuonna 1995 ja Euroopan talous- ja rahaliiton j%u00e4seneksi vuonna 1998, mill%u00e4 on ollut suuri vaikutus muun ohessa Suomen teollisuuden kehitykselle.190-luvun lama aiheutti Suomessa voimakasta polarisoitumista koko yhteiskunnassa. My%u00f6s yrityksi%u00e4 se kohteli varsin eri tavalla. Vientiyritykset sek%u00e4 isot ja vakavaraiset yritykset selvisiv%u00e4t paremmin. Kun taas uudet ja pienet sek%u00e4 kotimarkkinoilla toimineet yritykset k%u00e4rsiv%u00e4t keskim%u00e4%u00e4rin eniten. Rakennusala oli syv%u00e4ss%u00e4 ahdingossa. Edell%u00e4 kerrotut tekij%u00e4t lis%u00e4siv%u00e4t ty%u00f6tt%u00f6myytt%u00e4 ja aiheuttivat suuria vaikeuksia kotitalouksille.Paperiteollisuus toipui lamasta hitaasti verrattuna teollisuuden toimialojen tilanteeseen keskim%u00e4%u00e4rin. Paperiteollisuuden rationalisointi vaikutti dramaattisesti erityisesti paikalliseen ty%u00f6llisyystilanteeseen ja jopa ihmisten identiteettiin.2Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainv%u00e4lisesti korkealta tasolta muun L%u00e4nsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lis%u00e4%u00e4ntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun.3 Kun investoinnit pitk%u00e4n aikaa alittavat p%u00e4%u00e4omakannan kulumisen, syntyy riski tuotantopotentiaalin ja kilpailukyvyn heikentymisest%u00e4. Toki rakenteelliset muutokset voivat kompensoida ilmi%u00f6t%u00e4. My%u00f6s innovaatioilla ja automaatiolla voidaan kilpailukyky%u00e4 turvata. Siin%u00e4 ty%u00f6ss%u00e4 oli my%u00f6s Insta mukana monelta osin suunnann%u00e4ytt%u00e4j%u00e4n%u00e4 ja siten strategiansa mukaisesti rakentamassa ja yll%u00e4pit%u00e4m%u00e4ss%u00e4 kilpailukykyist%u00e4 yhteiskuntaa.Elektroniikkateollisuuden ja etenkin siihen sis%u00e4ltyv%u00e4n tietoliikenneteollisuuden sek%u00e4 vastaavien korkean teknologian alojen nopea kasvu 1990-luvulla alkoi muuttaa teollisuuden rakennetta. T%u00e4st%u00e4 oli ollut merkkej%u00e4 ilmassa jo edellisell%u00e4 vuosikymmenell%u00e4. Nokian k%u00e4ynnist%u00e4m%u00e4 tietoliikenneteollisuuden kasvu ylitti kaikki odotukset. Kysymys oli uudentyyppisest%u00e4 osaamisintensiivisest%u00e4 teollisuudesta, joka ei tarvitse suuria investointeja kiinte%u00e4%u00e4n omaisuuteen toisin kuin perinteinen %u201dsavupiipputeollisuus\suus kasvoi 1990-luvun aikana Suomen suurimmaksi teollisuuden alaksi. Nokian ymp%u00e4rille syntyi teollinen klusteri, joka oli kasvun keski%u00f6ss%u00e4. Nousu oli Suomessa ennenn%u00e4kem%u00e4t%u00f6n. Mutta ennenn%u00e4kem%u00e4t%u00f6n oli my%u00f6s romahdus, josta ensimm%u00e4inen osa n%u00e4htiin p%u00f6rssiss%u00e4 jo 61