Page 54 - Demo

sit%u00e4 edes johtajakoulutuksessa. Fimppa luotti alaisiinsa, mutta se toki edellytti vastavuoroisuutta. Hommat oli teht%u00e4v%u00e4. Ja tarkka Fimppa oli rahasta, kuten teknikko Mauri Lehtim%u00e4ki Millilleen tarkasti kirjassa h%u00e4nt%u00e4 kuvasi. Mauri pyysi nuorena miehen%u00e4 palkankorotusta Fimpalta ja sai vastauksen: %u201cJos maksan sulle liikaa, s%u00e4%u00e4 lopetat yritt%u00e4misen%u201d. Kun puhutaan yrityksen persoonallisuudesta, niin l%u00e4hestymistavaltaan Insta oli rennon asiallinen. Rentous tarvittiin j%u00e4%u00e4n murtamiseksi, mutta varsin nopeasti mentiin asiaan, miss%u00e4 tosiasiallinen vahvuus ja ennen kaikkea osaaminen tuli esiin. Instaa ei yleisesti tunnettu kovinkaan laajalti 1980-luvulla ja siin%u00e4 suhteessa asiat ovat merkitt%u00e4v%u00e4sti muuttuneet n%u00e4ihin p%u00e4iviin. Toki samalla on todettava, ett%u00e4 tuohon aikaan yleisell%u00e4 tunnettuudella ei ollut vastaavaa merkityst%u00e4 kuin t%u00e4n%u00e4 p%u00e4iv%u00e4n%u00e4.Markus sai johdettavakseen my%u00f6s yrityksen, jossa oli vahvasti sitouduttu perinteisiin liiketoimintoihin ja kasvu oli orgaanista. Vasta kun strateginen suunnittelu nosti p%u00e4%u00e4t%u00e4%u00e4n, ymm%u00e4rrettiin kasvun ja sit%u00e4 tukevien yritysostojen merkitys. T%u00e4ll%u00f6in my%u00f6s ryhdyttiin kyseenalaistamaan niit%u00e4 liiketoimintoja, joissa ei saavutettu kannattavuustavoitteita. Silti -kuten t%u00e4ss%u00e4kin historiikissa joitakin kertoja nostan esiin %u2013 Instan kulttuuriin oli sis%u00e4%u00e4nrakennettu k%u00e4rsiv%u00e4llisyys. Kannattamattomat liiketoiminnat saivat useita mahdollisuuksia korjata tilanteensa. 1980-luvun j%u00e4lkeen tilanteeseen on tullut v%u00e4hitellen muutos, mutta k%u00e4%u00e4nne on ottanut aikansa.Toiminnan laajentuminen Tampereen Sarankulmassa ja muuallakinYhti%u00f6n siihenastisen historian suurin investointi eli nykyinen A-rakennus valmistui vuonna 1983. Investoinnin rahoittamiseksi haettiin silloisesta Instan p%u00e4%u00e4pankista eli Tampereen Alues%u00e4%u00e4st%u00f6pankista laina. Silloin viel%u00e4 pankkisektorikin oli voimissaan eik%u00e4 vajaan 10 vuoden kuluttua edess%u00e4 olevia fataaleja ongelmia viel%u00e4 osattu ennustaa.Fimppa leimasi itse ostolaskut viel%u00e4 80-luvulle asti ja teki niihin tutuksi tulleen tarkastusmerkinn%u00e4n F-kirjaimella. Toimitusjohtajalla oli selke%u00e4 tilannekuva yrityksen taloudesta ja sen lis%u00e4ksi tilauskannassa olevista projekteista. H%u00e4n oli pysynyt hyvin ajan tasalla yhti%u00f6n asioista, vaikka kokonaisvaltaista liiketoiminnan ja talouden raportointia ryhdyttiin vasta 80-luvulla k%u00e4ynnist%u00e4m%u00e4%u00e4n.Uusiin tiloihin muutettiin toukokuussa 1983 ja sinne hankittiin uudet ajanmukaiset kalusteet kilpailutuksen j%u00e4lkeen Martelasta. Uusi idea oli jo edellisell%u00e4 vuosikymmenell%u00e4 keksitty avokonttori, jota nyt sovellettiin laajalti uusissa tiloissa, my%u00f6s hallinnossa uuden p%u00e4%u00e4rakennuksen 2. kerroksessa. Avokonttorissa k%u00e4ytettiin sein%u00e4kkeit%u00e4 tilanjakajana. Matalien sein%u00e4kkeiden %u201duraauurtava%u201d idea oli, ett%u00e4 niiden yli ei n%u00e4hnyt ty%u00f6p%u00f6yd%u00e4n %u00e4%u00e4ress%u00e4 istuessa, mutta seisomaan noustessa pystyi keskustelemaan silm%u00e4st%u00e4 silm%u00e4%u00e4n kollegoiden kanssa. Muutos oli konttoriymp%u00e4rist%u00f6ss%u00e4 varsin radikaali ja k%u00e4vi jopa niin, ett%u00e4 er%u00e4s henkil%u00f6 uusiin tiloihin tultuaan p%u00e4%u00e4tti v%u00e4litt%u00f6m%u00e4sti irtisanoutua. Muutos oli h%u00e4nelle henkisesti liian suuri.Instrumentoinnin uuden p%u00e4%u00e4rakennuksen my%u00f6t%u00e4 Sarankulmaan keskittyi suurin osa Tampereen alueen toiminnoista. Laajennusosa rakennukseen valmistui v. 1987. T%u00e4ss%u00e4kin p%u00e4%u00e4t%u00f6ksess%u00e4 tarvittiin lujaa luottamusta siihen, ett%u00e4 etunoja kannatti ottaa. Riski ei ollut kuitenkaan hallitsematon, koska investointia ja tulevaisuuden liiketoimintan%u00e4kymi%u00e4 harkittiin huolellisesti.Instrumentointi halusi jo 1980-luvulla tiivist%u00e4%u00e4 yhteisty%u00f6t%u00e4 tutkimuksen ja teknillisen korkeakoulun suuntaan. Fimpan idea oli hankkia 300 m2 tilat Hermian teknologiakeskuksen ensimm%u00e4isest%u00e4 rakennuksesta (Palvelutorni) vuonna 1986 ja sinne muutti osa Ilmailuosaston kehitysjaoksen henkil%u00f6st%u00f6st%u00e4. Siirtyneen liiketoiminnan toiminta-ajatuksena oli kehitt%u00e4%u00e4 vaativien ymp%u00e4rist%u00f6olosuhteiden asiakaskohtaisia ohjelmistoja ja laitteistoja. Hermian teknologiakeskuksen liikeideana taas oli tarjota moderneja toimistotiloja avaimet k%u00e4teen -periaatteella. Hermia yrityksen%u00e4 huolehti toimistotilojen k%u00e4ytett%u00e4vyydest%u00e4 ja tarjosi lis%u00e4ksi erilaisia palveluja, kuten kokoustilat, ravintolan, vastaanottopalvelut sek%u00e4 muita toimistopalveluja. Lis%u00e4ksi idean ytimess%u00e4 oli VTT:n ja korkeakoulun l%u00e4heisyys. Nykyisin toimistohotellikonsepti on yleinen, mutta 80-luvun j%u00e4lkipuolella idea oli viel%u00e4 uusi.Toiminnan laajentumiseen liittyi luonnollisena kehityskulkuna Instan siirtyminen automaattisen tietojenk%u00e4sittelyn eli ATK:n aikaan vuonna 1984. Vuoden lopussa otettiin k%u00e4ytt%u00f6%u00f6n Davan toimittama Ericsson S2500 -j%u00e4rjestelm%u00e4 ja sovelluksia vaiheittain Davan ja Tietonauhan toimittamina. %u201cATK-keskus%u201d sijaitsi alkuun nykyisen A-rakennuksen 2. kerroksessa. Kirjanpidossa ja palkanlaskennassa sek%u00e4 materiaalihallinnossa siirryttiin hy%u00f6dynt%u00e4m%u00e4%u00e4n tietotekniikkaa. Tosin sit%u00e4 ennen jo vuonna 1981 Ilmailuosastolle oli hankittu Xerox 860 -tekstink%u00e4sittelylaitteisto ohjekirjojen laatimisessa. 54