Menin kerran yksikön päälliköksi tilanteeseen, jossa sekä työtyytyväisyys että asiakastyytyväisyys olivat surkealla tolalla ja taloudelliset mittarit sietämättömässä jamassa. Pian selvisi, että porukka oli joutunut pelkäämään edellistä päällikköä: aamulla ei ikinä tiennyt potkittaisiinko tänään roskiksia, kirottaisiin ja haukuttaisiin. Itse lähden siitä, että vaikka kuinka itseä harmittaisi, niin ei se oman joukkueen vika ole eikä oma paha olo saa valua heille.
Johtaminen lähtee ihan peruskäyttäytymisestä: vaikkapa aamulla toivotetaan huomenet, kaikille nyökkäillään ja kaikkien kanssa jutellaan. Kahdessa vuodessa saimme tuossa työyhteisössä asiakastyytyväisyyden, työtyytyväisyyden ja taloudellisen tilan hurjaan nousuun. Vaikka se oli pitkä ja systemaattinen polku, menestys lähti yksinkertaisesta asiasta: siitä, että kohteli joukkueenjäseniä niin kuin ihmisiä kuuluu kohdella.
Luottamus luodaan vuorovaikutuksella ja esimerkillä
Tuossa työpaikassa minulla ei ollut teknisesti mitään annettavaa, eikä toimialasta mitään käsitystä. Kun itsellä ei ollut substanssiosaamista, täytyi tulokset saada kavereista irti. Kaikki lähti siitä, että luotin niihin ihmisiin. Silloin pystyin antamaan heille mahdollisuuden tehdä työnsä niin, että saimme loistavat tulokset.
Luottamushan syntyy vuorovaikutuksen ja keskustelun kautta, ja sitä kautta me löydämme parhaat ratkaisut, joilla pääsemme tavoitteisiimme. Keskustelun kautta voi löytyä jopa syyt, joiden takia joihinkin tavoitteisiin ei päästä. Niitä voidaan käsitellä, ja ymmärtää ja toivottavasti myös hyväksyä asioiden tola.
Me viestimme ulos Instan arvoja, esimerkiksi luotettavuutta. Se on niin keskeinen arvo, että sen täytyy läpi leikata koko firma sisältäkin niin, että johtajaan on lupa luottaa ja johtajan on lupa luottaa omaan organisaatioonsa. Kun olin Instaan tulossa ja luin yrityksen arvoja, luotettavuus ja se, että tehdään ja onnistutaan yhdessä, kolahtivat. Uskon, että aika harvalle ne ovat vastenmielisiä arvoja.
Jos johtavassa asemassa oleva henkilö haluaa edesauttaa vuorovaikutteisuuden ja luottamuksen syntymistä tiimissään tai tiimien yli, on oma esimerkki ratkaisevassa asemassa. Dialogia pitää itse harrastaa ja täytyy olla luottamuksen arvoinen.
Itse rakennan luottamusta sen kautta, että avaan itseäni – tykkään heittäytyä peliin. Kun kaikennäköistä sattuu ja tapahtuu, kerron aika henkilökohtaisiakin asioita, mutten edellytä että muut kertovat. Haluan vain osoittaa, että olen ihminen niin kuin muutkin, hölösuu ja minunkin edesottamuksilleni saa nauraa. Olen ajatellut, että jos joku tätä tapaani käyttää hyväksi, se on hänen ongelmansa.
Olemme osa isompaa kokonaisuutta
Kukaan ei ole täydellinen ja totta kai meilläkin on vuorovaikutteisuudessa petrattavaa. Oman ohjausryhmäni kanssa emme ole koronan myötä päässeet fyysisesti keskustelemaan ja mielestäni vuorovaikutustilanteet kärsivät siitä paljon. Kahdenkeskisessä keskustelussa Teamsin välityksellä saattaa päästä ihan hyvään dialogiin, mutta silloin pitää olla kamera päällä ja tuntea tosi hyvin toinen osapuoli.
Parin vuoden aikana olemme toki oppineet käyttämään digitaalisia välineitä paremmin eli emme ole varmaan taantuneet mutta emme kyllä ole päässeet kehittämäänkään vuorovaikutteisuutta. Pitää muistaa myös se, ettei vuorovaikutteisuus tarkoita sitä, että me juttelemme, vaan sillä juttelulla pitäisi olla jokin vaikuttavuus, ja kahteen suuntaan, ei vain yhteen.
Liiketoimintojen ja yhtiöitten ristiin tekemää yhteistyötä tulisi kehittää entisestään. Meillä on jo asiakkuuksia, joihin me pystymme tarjoamaan palveluitamme monen yhtiön kautta. Jonkinnäköinen luottamus täytyy rakentaa ihmisten välillä, jotta voidaan oikeasti rakentavasti keskustella millaista yhteistyötä voimme tehdä, kun meillä kumminkin on myös yksikkökohtaiset tavoitteet.
Iso osa johtajuutta onkin, että opimme katsomaan organisaation yhteistä tavoitetta ja yhteistä alariviä ja haluamme löytää tavat, joilla tuemme ihmisiä toimimaan yhteisen hyvän eteen mutta samalla säilyttämään henkilökohtaisen ambitiotason suorittaa oma tehtävä ja liiketoiminnan vastuut kunniakkaasti.
Jokainen meistä organisaatiossa tai yhteisössä voi itse miettiä mitä voisi tehdä pikkuisen paremmin, sillä kehittyminen vaatii kaikkien panosta. Installakin meitä on jo yli tuhat kyvykästä ihmistä, jotka pystyvät taatusti antamaan tälle yritykselle asioita, joiden avulla me pärjäämme tulevaisuudessa vielä paremmin. Silloinkin kun on hankalampaa, ja miettii, valittaisiko vai tekisikö, mieluummin tekee, ja näyttää esimerkkiä.
Mika Riikonen
Kirjoittaja työskentelee Instan Älykäs kunnossapito -liiketoiminnassa Vice Presidentina.
