Nopeasti yleistyneet edulliset miehittämättömät ilma-alukset, dronet, ovat tuoneet viranomaisille ja teollisuuden toimijoille merkittäviä uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Lentävä laite mahdollistaa esimerkiksi videokuvan tuottamisen juuri halutusta korkeudesta ja suunnasta toiminnan johtamisen tueksi. Videokuvan lisäksi ilma-alusten hyötykuormana voi käyttää lämpökameraa, lasermittaria tai kaasuanalysaattoria vaikkapa teollisuuslaitoksen aluevalvontaan. Siinä missä uusia käyttötapoja keksitään innokkaasti lisää, törmätään myös monenlaisiin käytännön ongelmiin.
Ensinnäkin miehittämätön ilmailu on tarkasti säänneltyä toimintaa ja vaatii perusteellisia valmisteluja. Ajateltu lentotoiminta voi olla kokonaan kiellettyä tai vähintäänkin vaatia viranomaisen hyväksynnän. Kauko-ohjaimen käteensä ottava henkilö on lain mukaan ilma-aluksen päällikkö, jonka on syytä tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa. Myös muiden toimintaan osallistuvien henkilöiden on tärkeää perehtyä turvallisen lentotoiminnan perusteisiin ikävien yllätysten välttämiseksi. Ilmoitukset, kaluston kunto, säätila, ihmisjoukot, ilmatilan käyttö, hätätilanteet, radioliikenne: siinä muutamia esimerkkejä aiheista, jotka täytyy hallita.
Installa on vankka kokemus miehittämättömästä ilmailusta ja olemme jakaneet oppejamme jo lähes tuhannelle viranomaiselle sekä lentotyötä tekevälle organisaatioille turvallisen lentotoiminnan perehtymiskurssin ja konsultoinnin muodossa.
Taktinen tilannekuva ja lentotoiminnan johtaminen
Kun lentotoiminta alkaa olla jo tuttua, astuu kuvioon lentotoiminnan johtaminen ja hyötykuormien tuottaman tiedon käsittely. Mitä enemmän lentotehtäviä suoritetaan ja mitä useampi ilma-alus on kerrallaan työssä, sitä tärkeämmäksi muodostuu lentotoiminnan johtamista avustavien järjestelmien rooli: Mitkä kohteet ovat tehtävän kannalta oleellisia, missä ihmisiä sijaitsee, millaista reittiä kannattaa lentää, mihin kameroiden pitää katsoa, mitä syntyneelle aineistolle tehdään tehtävän aikana ja tehtävän jälkeen?
Viranomaisten tapauksessa näihin kysymyksiin liittyvää tietoa koskee kattava lainsäädäntö. Niin toimintamallin kuin tietojärjestelmän täytyy taata, että tietoihin pääsee käsiksi vain asianmukainen henkilöstö ja että tietoliikenne- ja tietojärjestelmät on suojattu kansallisen turvallisuuden auditointikriteeristön (KATAKRI) mukaisesti. Kun kaikki tehdään oikein, voidaan esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa poliisin tuottama drone-video välittää pelastuslaitoksen tilannekeskukseen ja dronen sijainti edelleen paikalle saapuvan lääkärihelikopterin ohjaamoon.
Instan kokemus ja näkemys miehittämättömän ilmailun operatiivisista tehtävistä on ollut hyödyksi kun näihin kysymyksiin on haettu vastauksia kaupallisten ilma-alusjärjestelmien kanssa. Lisäksi Instan joustava tilannekuva-alusta on toiminut hyvänä pohjana lentotoiminnan johtamisen sekä drone-avusteisen taktisen tilannekuvaratkaisun muodostamisessa.
Autonomian kasvu, analytiikka ja valvonta
Miehittämättömät ilma-alukset tuovat kustannussäästöjä, koska lentävällä laitteella voidaan kattaa isojakin alueita nopeasti. Ihmisiä tai kiinteästi asennettua tekniikkaa tarvitaan tällöin vähemmän ja esimerkiksi suuren alueen valvonta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Aika on myös rahaa, jos vaikkapa sähkölinjalle kaatuu puita. Tällöin lentävällä laitteella voidaan ensin etsiä ongelmakohta nopeasti ja sitten ohjata huoltohenkilöstö suoraan oikeaan paikkaan. Nopeasti liikkuvaa lentävää elementtiä tarvitaan myös silloin kun joku osa valvontaverkostosta antaa hälytyksen ja halutaan tunnistaa hälytyksen aiheuttaja.
Autonomia-asteen kehittyessä, päästään säästöissä vielä askel pidemmälle. Nykyään kaikki sensorien tuottama aineisto voidaan analysoida automaattisesti ja poimia niistä ainoastaan tehtävän kannalta kiinnostavat havainnot. Esimerkiksi ihmisten, autojen tai liikkeen tunnistaminen videokuvasta alkaa olla jo vakiintunutta teknologiaa ja viranomaisten osalta myös lainsäädäntö tarjoaa siihen nykyään edellytykset. Aikaa säästyy ja toimintaan saadaan lisää tehoa, kun koneet tekevät työlään osuuden ja ihmiset saavat keskittyä olennaiseen. Data-analytiikka on Instankin arkipäivää monella toimialalla ja varsinkin videoanalytiikan hyödyntäminen on kovassa kasvussa.
Lopulta itse lentäminenkin pystytään toteuttamaan tietokoneen ohjaamana, ihmisen lähinnä valvoessa kokonaisuutta päältä. Varsinkin suuren alueen jatkuvassa valvonnassa lentävä, väsymätön ja useammalla sensorityypillä varustettu itsenäinen vahti nostaa suorituskyvyn ja kustannustehokkuuden kokonaan uudelle tasolle.
Vaikka autonomia lisääntyykin vauhdilla kaikilla teollisuudenaloilla, on miehittämättömällä ilmailulla vielä matkaa 24/7 suorituskyvylle Suomen sääolosuhteissa. Instan koelentotoiminnan sekä soveltuvuusarviointiprojektien perusteella tuuli, jäätäminen ja lumi ovat edelleenkin haasteita useimpien ilma-alusten sekä sensorien ja analytiikan toimivuudelle.
Kaiken kaikkiaan miehittämätön ilmailu on Instan näkökulmasta turvallisen digitalisaation keskiössä, sillä se yhdistää Instan osaamista uusimmista teknologioista, vankkaan kokemukseen ilmailun ja turvallisuuskriittisten toimialojen vaatimuksista.
