Open search

    Muutoksen onnistumisessa usko syö innon aamupalaksi

    Miksi muutoksiin saatetaan lähteä innokkaasti, mutta vauhti hiipuu matkalla? Tässä blogitekstissä Communication Lead Raisa Aromaa pohtii motivaation kaavaa ja sitä, miten organisaation tulisi tukea muutosmatkaa tekeviä jäseniään.

    Maailman muutostahti on pyörryttävä ja jokainen tulevaisuudessa menestymään mielivä organisaatio ymmärtää oman kehittymisensä tarpeen. Muutoksiin lähdetään usein halukkaasti, mutta jonkin ajan kuluttua eteneminen sakkaa tai uudistuksia ei saada juurrutettua. Mistä on kyse?

    Opiskellessani ratkaisukeskeiseksi coachiksi omaksuin seuraavan muutoksen moottorin kaavan: motivaatio = into x usko. Olen pannut merkille, että usein meillä on paljonkin tahtoa tarttua uuteen, mutta tekeminen tyssää niin sanotusti arjen realiteetteihin.

    Motivaatioputkeen sujahtaminen vauhdittaa muutosta

    Into kertaa usko. Mitä kaava pitää sisällään? Into on se, miksi tekisit jotakin, syy muutokselle. Sen löytää, kun pohtii hyötyjä itselleen, omilleen tai laajemmin, mikä ikinä meistä kutakin nyt liikuttaa. Korkea into on polttoainetta, joka siivittää matkaa ja auttaa kapuamaan yli esteiden. Joitakin meistä innostaa asioiden kehittäminen itsessään. Roihuavan innon yksilöt on helppo tunnistaa organisaatiossa ja heidän palonsa saattaa polttaa niitä, joiden loimu käy hiljaisemmalla liekillä.

    Usko on kokemus siitä, että on mahdollisuudet onnistua: omat kyvyt ovat riittävät tai niitä on mahdollista kasvattaa ja olosuhteet tukevat muutosta. Korkea usko antaa eväitä pitkälle matkalle, myös silloin, kun innolla on vapaapäiviä. Huomionarvoista uskossa on se, että sen löytää helpommin rooleissa, joissa on päätösvaltaa, tai kun kokee pystyvänsä työssään vaikuttamaan asioihin. Näissä rooleissa toimivien onkin syytä tuoda usko saataville muillekin.

    Motivaatiossa voidaan päästä eräänlaiseen putkeen, joka muistuttaa monelle tuttua Flow-kanavaa. Flow-tilaan pääsee, kun haaste on sopivassa suhteessa vaativa omaan taitotasoon nähden. Mikäli haastetta ei ole tarpeeksi, ihminen kokee tylsyyttä. Jos taas taidot eivät tunnu riittävän, iskee ahdistus.

    Motivaatioputken epäsuhdat toimivat samoin. Jos tavoite ei ole kiinnostava, se koetaan ankeaksi, vaikka mahdollisuudet onnistumiseen olisivat hyvätkin. Kun onnistumisen mahdollisuudet nähdään heikkoina, koetaan taas ahdistusta – intoa estetään. Kun koetaan sekä intoa että uskoa, matkustetaan motivaatioputkessa kohti tavoitteita, mitä suuremmilla kertoimilla, sitä vinhempaa vauhtia.

    flowtila_kuvaaja

    Flow-tilan ja motivaation suhdetta voi kuvailla esimerkiksi oheisella tavalla (mukailtu T. Ahola sekä M. Csikszentmihalyi).

    Muna vai kana, into vai usko?

    Jyrääkö sitten jompikumpi? Lähtökohtaisesti tarvitset molempia. Kaavan mukaan yhdenkin tekijän puuttuminen tarkoittaa motivaation katoamista.

    Monille on tuttua sekä henkilökohtaisista että työelämän muutosprojekteista, että ilman tarpeeksi houkuttelevana koettuja hyötyjä, et saa muutosta aikaiseksi. Jos ei lähde, niin ei lähde. Henkilökohtaisella puolella vastaavassa tilanteessa voi myöntää, ettei muutos ole itselle tarpeeksi tärkeä tehtäväksi. Organisaatiossa tulee todeta, että tällöin tulevaisuus ei selvästi ole yhteinen.

    Miksi siis väitän, että usko syö innon aamupalaksi, jos ilman intoa muutosta on turha yrittää? Siksi, koska löydät aina organisaatiostasi tai organisaatioosi ihmisiä, jotka kaivavat tarpeeksi intoa itsestään.

    Sen sijaan, jos et tarjoa uskoa, saat nujerrettua innokkaimmankin kehittyjän. Tässä on kyse muutoksen mahdollistamisesta, puitteiden ja kyvykkyyden luomisesta. Jos organisaation rakenteet, toimintatavat tai asenneilmapiiri eivät tue muutosta tai ovat ristiriidassa halutun toiminnan kanssa, ihmiset toimivat sen mukaan, mikä on mahdollista.

    Samalla näivetetään into. Motivaatioputkesta liu’utaan ahdistuksen ja turhautumisen puolelle ja usein kehitysmielisimmät ihmiset suorivat sangen nopeasti ympäristöihin, joissa heidän innolleen on muhevammat mullat. Vielä surullisempaa on, jos into sammuu kokonaan, niin yksilön kuin organisaation kannalta – jäljelle saattaa jäädä pettynyttä ja kyynistynyttä porukkaa.

    sitaattikuva_raisa_muutosmatkablogi092021

    Motivaatio on sekä yksilön että yhteisön asia

    Jokainen meistä voi kysyä samat kysymykset itseltään muutoksen nihkeyttä kokiessaan. Kuinka korkea on intoni? Entä uskoni? Mikä kaikki minua tässä voisi sytyttää? Mikä horjuttaa uskoani ja saa liekkini hiipumaan? Mitä tarvitsen, jotta se voisi roihuta?

    Jos muutos ei lähde tai etene organisaatiossasi, tarkista aina millä tolalla ovat väkesi into ja usko. Vaikka into löytyy yksilöstä itsestään ja siitä, mitä hän arvostaa, organisaation tehtävä on auttaa tätä löytöretkellä. Jos intoa puuttuu, keskustele, kysy, kaivakaa esiin hyödyt. Johtajien tehtävänä on saada hyötyjen näkeminen mahdolliseksi. Jos se ei riitä, tiedät ainakin tehneesi parhaasi. Innon löytäminen on pitkälti viestinnällinen ja valmentavan sekä vuorovaikutteisen johtajuuden asia.

    Jos usko horjuu, selvitä mitä ihmiset tarvitsevat sen palauttamiseen. Organisaatio voi edellyttää jäseniltään sitoutumista valittuun muutokseen ja kehittymiseen, mutta sen kuuluu myös järjestää sitoutuville ihmisille onnistumisen edellytykset kuntoon. Usein innon puutteen takana onkin uupuva usko − kun kokee, ettei mahdollisuuksia muutokseen ole, ei jaksa edes yrittää. Esimerkiksi tulostavoitteet tai palkkiojärjestelmät voivat ohjata ihmisiä toimimaan vanhalla tavalla siitäkin huolimatta, että kiinnostusta tehdä asioita toisin löytyisi.

    Kuuntele, hyväksy tosiasiat ja hoida tarvittavat puitteet kuntoon. Johdon, hallituksesta alkaen, on syytä sekä sanoittaa omaa tahtotilaansa muutokseen organisaatiolle, että tehdä tarvittavat muokkaukset olosuhteisiin niin, että muutos on mahdollinen. Uskon valaminen on ennen kaikkea tekoja.

    Muutoksen onnistuminen kysyy motivaatiota. Innon ja uskon löytäminen ja säilyttäminen edellyttää aina avointa keskustelua ja organisaatiolta sitoutumista muutoksen mahdollistamiseen.

    Raisa

    ”Olen koulutukseltani ope ja coach, mikä värittää vahvasti suhtautumistani viestintään. Suurin unelmani on, että mahdollisimman moni meistä oppii ymmärtämään ihmismieltä paremmin ja sitä kautta löytämään hedelmällisemmän tavan suhtautua itseensä, muihin sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa rakentavammin. Se miten hyvin mielemme toimivat, sanelee niin yhteisöjen kuin yritysten menestyksen.”

    Kirjoittaja

    Raisa Aromaa

    LinkedIn

    Haluaisitko kuulla lisää instalaisista ja Instan kulttuurista?

    Tutustu uratarinoihimme

    Lue lisää