Open search

    Hopealuoti tarjolla − tutustu ihmismieleen

    Se miten hyvin mielemme toimivat, sekä erikseen että yhdessä, sanelee organisaatioidemme menestyksen. Tässä blogitekstissä Communication Lead Raisa Aromaa pohtii sitä, miten voisimme erityisesti muutostilanteissa taklata monta ongelmaa oppimalla ymmärtämään ihmismieltä paremmin.

    Jos saisin valita yhden asian, jonka opettaminen ja kehittäminen kuuluisi jokaisen organisaation henkilöstön koulutussuunnitelmaan, olisi se ihmismielen perustuntemus. Loppujen lopuksi me ihmiset rakennamme liiketoiminnan, me ihmiset, jotka joskus toimimme asioita edistävästi, toisinaan niitä hankaloittaen. Aina jostakin tarpeestamme lähtien.

    Ihmismielen ymmärtäminen ja sen lainalaisuuksien mukaan toimiminen vaikuttaa erittäin paljon kykyymme viestiä asioita vaikuttavasti. Vuorovaikutus on iso osa johtajuutta, erityisesti silloin, kun käymme läpi muutoksia. Uskon, että tämä on isoin yksittäinen asia, jolla voisimme parantaa toimintaamme ja sitä myötä saavuttaa parempia tuloksia myös liiketoiminnassa.

    Ensimmäinen askel voisi olla se, että opettelemme tuntemaan asiat, jotka ovat meille kaikille samat, seuraava se, että pohdimme sitä, miten olemme kuitenkin erilaisia ja kuinka se erilaisuus on meille voimavara. Oppimatkalla tutustumme sekä itseemme että toisiimme. Tietoa täytyy paitsi omaksua, harjoitella myös soveltamaan.

    Lajimme aivot

    Hyvän pohjan mielemme ja toimintamme ymmärtämiseen antavat muun muassa itseohjautuvuusteorian ja stressimekanismin opiskelu. Kun sisäistämme nämä asiat, voimme havaita niiden toiminnan arjessamme ja vastata niihin rakentavalla tavalla, parhaassa tapauksessa jo ennakoiden.

    Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmiset motivoituvat sisäisesti ja heillä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. On valaisevaa ajatella, että muutostilanteissa vastustus kumpuaa näiden menettämisen pelosta. Muutos juolauttaa mieleemme kysymyksiä. Ohjaillaanko työntekoani jatkossa niin, että omaa päätösvaltaani rajoitetaan? Pystynkö vastaamaan minuun kohdistuviin uudistumisodotuksiin? Rikkoutuuko vanha työporukkani?

    Kuten mikä tahansa eläin, haluamme vältellä epämiellyttäviä ja kivuliaita asioita ja hakeudumme miellyttäviä ja palkitsevia kohti. Aivomme eivät erota, onko kokemamme uhka oikea vai tulkintamme erheellisesti tuottama. Lajillemme on siunaantunut myös kyky tuntea uhkaa menneistä ja tulevista asioista. Tunteemme ovat kuin palautejärjestelmä, joka kertoo, olemmeko menossa kohti vai pois haluamastamme. Mitä suuremmaksi koemme uhkan tai mitä kuormittuneempia olemme, sitä isommin, ja joskus näyttävämmin, reagoimme.

    Pelot ja niiden herättämä stressi ja vastustus voidaan ottaa huomioon erityisesti keskustelun kautta. Omaa viestintää suunnitellessaan voi myös pohtia tilannetta sitä kautta, miltä tämä minusta tuntuisi? Omia reaktioitaan voi lähteä myös tarkastelemaan rationaalisemmin, jos tuntee mielen liikkeiden perusteet ja osaa reagoida stressitilanteissa nopeasti itseään rauhoittavasti.

    Samanlaisuuteemme ymmärtäminen voi olla myös vapauttavaa ja yhdistävää. Se saattaa unohtua ja aiheuttaa erilaisuuden ja erillisyyden harhaa: olen yksin tässä. Kellään muulla ei voi olla näin vaikeaa tämän kanssa. Mielemme lainalaisuuksien käsittely normalisoi tuntemuksiamme ja ajatuksiamme.

    Miksi tuo on niin vaikea tyyppi?

    Askelen pitemmälle pääsemme, kun opimme asioista, jotka tekevät meistä erilaisia. Näitä ovat muun muassa temperamentti, persoonallisuus, elämänkokemukset, arvot ja henkilökohtaiset motivaatiotekijät. Jos keskitymme vain samanlaisuuteemme, voimme jäädä toisen harhan uhriksi: oletamme muiden arvostavan samoja asioita ja toimivan samoin kuin me. Saatamme ihmetellä toisen mielestämme yli- tai alimitoitettuja tai omituisia reaktioita tai tuskailla tämän toimintatapojen tai ajatusmallien kanssa, jos ne eroavat omistamme.

    Muutostilanteissa on syytä olla hereillä paitsi yleisille ihmismielen mekanismeille myös erilaisuudellemme. Olen itse esimerkiksi hyvin avoin uusille asioille myös persoonallisuustestien mukaan: kiinnostun asioista ja lähden usein helposti mukaan uudistuksiin. Koin kuitenkin herätyksen, kun pohdiskellessani havaitsin, että asia on näin, mikäli mennään kohti arvostamiani asioita, kuten autonomiaa. Ymmärsin, että vastustaisin uudistuksia taatusti, jos ne veisivät kohti esimerkiksi ulkoista kontrollia tai kasvavaa byrokratiaa. Tämä sai ajattelemaan tarkemmin sitä, miten joku toinen saattaa kaivata juuri pysyvyyttä, jolloin uudistukset itsessään voivat näyttäytyä uhkana, samoin kuin vaikkapa suuri vastuu päättää itse asioista.

    Erilaisuuteemme tutustuessa on ehdottoman tärkeää olla lokeroimatta itseään tai toisia. Tieteellinen perusta on varma valinta, joten persoonallisuuspiirteistä puhuttaessa hyvä viitekehys, jonka perusteelta voi pohdiskella itseään ja tiimin tai organisaation ihmisiä, voisi olla Big Five. Samalla olen itse sitä mieltä, että reflektointiin kykenevä ihminen osaa peilata mitä tahansa viitekehystä sopivan kriittisesti ja oppia paljon itsestään ja muista tutkiskelemalla ajattelu- ja toimintatapoja hyvin monenlaisista näkökulmista.

    Itseensä tutustuminen tuottaa jo paljon hyvää. Itsetuntemus on kaiken kehittymisen pohja ja säännöllinen pohdiskelu edistää sitä. Millaisia arvoja itsellä on, millaisia ajattelu- ja toimintamalleja, millaisia tilanteita hakee tai välttelee ja viekö oma toiminta lähemmäksi hyviä lopputuloksia? Myös tiimissä reflektointi on eteenpäin kantava voima. Pitää olla halukas tutustumaan muiden erilaisiin tapoihin tarkastella maailmaa, jäsentää tietoa ja toimia.

    Erilaisuuteemme tutustumisessa kommunikaation rooli korostuu: miten tuomme nämä asiat toistemme tietoon? Voimme esimerkiksi tehdä erilaisia testejä ja keskustella niistä, jotta opimme, kuinka erilaisia olemme ja osaamme muotoilla omaa viestintäämme vaikuttavammaksi tai voimme jakaa työtehtäviä vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden mukaan. Kiireettömään keskusteluun kannattaa panostaa sillä vaikuttavuus ja vauhti mahdollistuvat yhteisen ymmärryksen kautta.

    sitaattikuva_raisa_muutosmatkablogi102021

    Tiedoista teoiksi

    Näiden asioiden osaaminen teoriassa on yksi asia, vallan toinen on niiden harjoitteleminen ja harjoittaminen arjessa, joka päivä, sitkeästi väistämättömistä epäonnistumisista huolimatta. Minua kiinnostaakin muutoksessa erityisesti se, miten tiedot muutetaan teoiksi ja toiminnaksi. Jos se on haastavaa jo yksilölle, miten ihmeessä organisaatio voi onnistua muutoksissa? Aiemmassa blogitekstissäni käsittelin innon ja uskon vaikutusta muutoksen onnistumiseen ja totesin muutoksen vaativan halun lisäksi paljon sen mahdollistavaa tukea.

    Olen kokenut monessa henkilökohtaisessa kehitysprojektissani, kuinka vaikeaa on toimia uudella tavalla, vaikka minulla kuinka olisi tietoa ja halua tehdä toisin. Useimmiten tähän on syynä jännitys tai pelko, joka estää punnertamasta oppimismatkan kynnysten yli. Taustalla voi olla esimerkiksi aiempia lyttääviä kokemuksia. Toisinaan esteenä ovat pinttyneet, automatisoituneet tavat. Tarvittaisiin siis tilanteesta riippuen lisäbuustia tai jarruja. Tällaisiin tilanteisiin voisi sopia henkilökohtainen valmennus tai sparrailu tai vaikkapa työyhteisöstä kerätty vertaisryhmä, joka voi keskustella kokemuksistaan ja harjoitella uusia asioita turvallisessa ympäristössä.

    Summaisin reseptiksi muutosta tukevaan ja toimintaa sujuvoittavaan ihmismielen opiskeluun:

    • uteliaisuutta etsiä tietoa mielemme mekanismeista
    • rohkeutta tutustua itseensä aidosti
    • halua nähdä toisetkin samanlaisina ja kuitenkin erilaisina, kuunnella ja oppia jatkuvasti
    • sinnikkyyttä kokeilla ja nousta, kun kaatuu
    • riemumielisyyttä juhlia omaa ja toisten edistymistä.

    Kun kyseessä on yhteinen muutosmatka, oppimisessa ja uusien toimintatapojen juurtumisen onnistumisessa tarvitaan ennen kaikkea avointa ja laadukasta vuorovaikutusta.

    Raisa

    ”Olen koulutukseltani ope ja coach, mikä värittää vahvasti suhtautumistani viestintään. Suurin unelmani on, että mahdollisimman moni meistä oppii ymmärtämään ihmismieltä paremmin ja sitä kautta löytämään hedelmällisemmän tavan suhtautua itseensä, muihin sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa rakentavammin. Se miten hyvin mielemme toimivat, sanelee niin yhteisöjen kuin yritysten menestyksen.”

    Kirjoittaja

    Raisa Aromaa

    LinkedIn

    Haluaisitko kuulla lisää instalaisista ja Instan kulttuurista?

    Tutustu uratarinoihimme

    Lue lisää