Open search

    Työkalut tehokkaaseen strategiseen innovointiin: osa 2

    Tässä blogisarjassa esittelen kehittämäni prosessin ja menetelmiä, jotka soveltuvat strategisen innovoinnin alkuvaiheeseen. Tässä osassa avaan strategisen innovoinnin käsitettä, innovaatioprosessin alkupään kriittistä merkitystä ja keinoja riskien välttämiseen.

    Yritysten näkökulmasta maailmasta tulee hetki hetkeltä nopeatempoisempi, kilpaillumpi ja arvaamattomampi. Tätä ilmiötä edustaa esimerkiksi disruptioiden kiihtyvä määrä eri markkinoissa ja se, että erinomaisesti menestyneet ja joukosta erottuvat tuotteetkin menettävät markkina-asemansa nopeasti. Pysyvien asiakkuuksien saaminen, nopeampi “time-to-market” ja kyky innovoida oikeanlaista, asiakkaiden tarpeisiin parhaiten osuvaa arvoa, ovat menestyksen avaimia.

    Strateginen innovointi vastaa haasteeseen, tavoitteenaan toteutuskelpoinen ja kannattava keksintö, joka myy. Strategisessa innovoinnissa yhdistyvät luovuus ja toteutus: se on kilpailuedun ja ylivoimaista asiakasarvoa tavoittelevan liiketoiminnan ideointia ja näiden ideoiden suunnitelmallista toteuttamista.

    On selvää, että strategisen innovoinnin osaaminen on yrityksille kriittinen resurssi ja sen tarve jatkaa kasvamistaan.

    Innovointityön riskit ja haasteet

    Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että noin 90 prosenttia innovaatioista epäonnistuu. Menestyksen määrittelee yleensä jo innovaatioprosessin alkuvaihe, jolla on tutkitusti suurin merkitys lopputuloksen kannalta.

    Yrityksen näkökulmasta innovaatioprosessin alku (englanniksi “the fuzzy front-end”) sisältää suuren määrän epäselvyyttä ja epävarmuutta. Siinä kohtaavat yhtäältä tiedon puute, toisaalta eri tahojen intressit, mikä hankaloittaa prosessissa etenemistä.

    Tyypillisiä riskejä, joihin yritykset kompastuvat innovaatioprosessin alkuvaiheessa, ovat:

    • Ajan tuhlaaminen ilmeisen huonoihin ideoihin
    • Liian vähäinen ajankäyttö potentiaalisiin ideoihin
    • Riittämätön epävarmuuden vähentäminen
    • Riittämätön asiakastarpeiden huomiointi
    • Vain talon sisäisen kompetenssin käyttäminen
    • Tuotekehitystä ei onnistuta kytkemään liiketoiminnan strategiaan
    • Kilpailua ja teknologian kehitystä ei ymmärretä riittävällä tasolla.

    Usein yritykset epäonnistuvat myös segmentoinnissa unohtaen selvittää, mitä asiakkaat todellisuudessa kaipaavat ja missä kontekstissa. Tämä johtaa epäonnistuneisiin arvolupauksiin ja kannattamattomiin tapoihin tuottaa arvoa.

    Yrityksillä ei tyypillisesti ole pulaa hyvistä ideoista, mutta monilta puuttuvat ohjeet siihen, kuinka strategisen innovoinnin alkuvaihetta tulisi ohjata. Se kaipaakin tuekseen riskejä minimoivaa ja monipuolista ajattelua tukevaa menetelmällisyyttä.

    Asiakaslähtöinen menetelmällisyys strategisen innovoinnin tukena

    Yksi soveltuvista menetelmällisistä näkökulmista on design-ajattelu. Se on luovan ongelmanratkaisun prosessi, joka keskittyy kolmeen strategisen innovoinnin kannalta oleelliseen teemaan: ratkaisun haluttavuus, toteutettavuus ja elinkelpoisuus. Yritykselle pyritään tuottamaan syvällistä ymmärrystä:

    1. Kilpailevista ratkaisuista ja siitä, miten asiakkaat suhtautuvat niihin
    2. Siitä, mitä asiakkaat eniten arvostavat ja mitkä ovat heidät todelliset tarpeensa
    3. Siitä, miten kohtiin 1. ja 2. vastaava ratkaisu voidaan realistisesti toteuttaa nykyisillä tai saavutettavissa olevilla kyvykkyyksillä.

    Designin holistiset ja systeemiset menetelmät johtavat tutkitusti tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintamalleihin, joita on hankala kopioida, ja jotka pitävät asiakkaan otteessaan. Sen avulla voidaan pienentää kustannuksia ja parantaa innovoinnin kannattavuutta. Tämä on syy siihen, miksi design-ajattelu koetaan yrityksissä usein kilpailuetuna.

    Nopeus ja ketteryys riskienhallinnan välineenä

    Koska innovaation epäonnistuminen on mahdollista, on järkevintä epäonnistua tietoisesti ennen suuria investointeja. Mahdollistaakseen tämän innovaatiotyössä on hyvä edetä pienin iteraatioin. Koska riskit ovat suurimmat innovaatioprosessin alkuvaiheessa, tulisi ensimmäisten tutkimusten ja kokeilujen olla nopeita, tuottaen samalla riittävästi tietoa ohjaamaan ketterään päätöksentekoon. Laajamittaiset liiketoimintasuunnitelmat tai markkinatutkimukset ovat väärä lähtökohta, vaikka saattavatkin olla ajankohtaisia innovaatioprosessin myöhemmissä vaiheissa.

    Toimintaympäristön kiihtyvän vauhdin ja innovaatiotyön riskit huomioiden strategisen innovoinnin tueksi tarvitaankin nopeuteen ja ketteryyteen ohjaavia menetelmiä. Kaksi soveltuvaa menetelmällistä lähestymistapaa ovat Lean Startup ja Value Proposition Design.

    Lean Startupin filosofiassa liiketoimintaideaa käsitellään hypoteesina, joka mallinnetaan nopeasti ja halvalla ja sen elinkelpoisuutta arvioidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

    Value Proposition Design noudattaa samaa ideologiaa yhdistäen design-ajattelun ja liiketoimintalähtöisen näkökulman keskeiseen tavoitteeseensa suunnitella ja tuottaa kestävää arvoa asiakkaalle ja yritykselle itselleen. Value Proposition Design on menetelmällinen prosessi, jonka avulla yritykset voivat kehittää ratkaisuja, joita asiakkaat todella arvostavat. Lean Startupin tavoin Value Proposition Design painottaa nopeutta ja pientä, ketterää oppimisen sykliä.

    Sekä Lean Startupin että Value Proposition Designin kantava ajatus on testata muodostettua hypoteesia jatkuvasti. Validoimalla ideoita vain ne, joilla on todellista kysyntää, päätyvät jatkoon.

    Yhdistettynä nämä kolme näkökulmaa (design-ajattelu, Lean Startup ja Value Proposition Design) tarjoavat riittävän prosessin ja työkalut, joiden avulla voidaan

    • Taklata tyypilliset riskit innovaatioprosessin alussa
    • Etsiä ja löytää vastauksia onnistumisen kannalta oleellisiin kysymyksiin
    • Ymmärtää ja yhdistää merkityksellisellä tavalla keskeisiä näkökulmia kuten asiakkaat ja segmentointi, kilpailu ja markkinat sekä teknologinen kehitys ja makroekonomia.

     

    Blogisarjan seuraavissa osissa

    • Esittelen strategisen innovoinnin alkuvaiheen idealeikkuriksi kehittämäni viisipäiväisen prosessin ja menetelmät, jotka pohjautuvat design-ajatteluun, Lean Startupiin ja Value Proposition Designiin
    • Pohdin kehitetyn ratkaisun vaikuttavuutta, yleistettävyyttä ja jatkokehitysmahdollisuuksia.

     

    Kirjoittaja

    Heidi Vaarala