Open search

    Työkalut tehokkaaseen strategiseen innovointiin: osa 1

    Perehdyin strategiseen innovointiin syvällisesti EMBA in Business Renewal -opintojeni lopputyössä ja havaitsin selvän puutteen sekä aihetta koskevassa tutkimuksessa että käytännön työelämän kontekstissa. Tästä inspiroituneena kehitin strategisen innovoinnin alkuvaiheen “idealeikkuriksi” soveltuvat menetelmät ja prosessin. Tämä osa esittelee aiheen, ja selitän tätä menetelmää tarkemmin seuraavissa osissa.

    Työssäni nautin siitä, että saan luovasti yhdistää eri koulukuntien ja näkökulmien (liiketoiminnan johtaminen, palvelumuotoilu, tuotekehitys, Lean) tarjoamia työkaluja ja metodeja, tuottaakseni parhaan ratkaisun käsillä olevaan ongelmaan. Haluan toimia nopeasti: arvon tuottaminen lyhyimmässä mahdollisessa ajassa tarkoittaa, ettemme tuhlaa kenenkään tärkeitä resursseja – tyypillisimmin aikaa ja rahaa.

    Työskenneltyäni 20 vuotta erilaisissa design-lähtöisissä rooleissa – pääasiassa yrityksille, jotka haluavat kehittää digitaalisia palveluita (mistä herää kysymys, onko muunlaisia yrityksiä enää olemassa?) – koen vihdoin saaneeni herätyksen siihen, kuinka liiketoimintaa tulisi uudistaa ja kehittää.

    Älä rajaa perspektiiviä liikaa

    Strategisessa innovoinnissa, eli uusien toteutus- ja elinkelpoisten liiketoimintaideoiden suunnittelussa, konkretisoinnissa ja validoinnissa, perspektiiviä ei tulisi erehtyä rajaamaan.

    Kun käsiteltävät kysymykset ovat tyypillisesti:

    • “Meillä on tuote-/palveluidea: kuinka edetä?
    • “Milloin ja miten toteutustyö tulisi aloittaa?”
    • “Entäs markkinat ja kilpailu?”
    • “Meidän tulisi olla asiakaslähtöisiä – miten se tapahtuu?”
    • “Miksi loppukäyttäjistä pitäisi välittää tässä vaiheessa?”
    • “Istuuko hanke yrityksemme portfolioon?”
    • “Miten pidämme huolen siitä, että tämä tukee strategiaamme?”,
    • “Onhan tämä sellainen hanke, jonka avulla pääsemme mukaan digitalisaatioon?”
    • ja tärkeimpänä “Kannattaako tähän investoida?”


    on todennäköistä, että pelkkä liiketoiminnan näkökulma on yhtä hyödyllinen kuin ratkaisun muotoilu puhtaasti loppukäyttäjän tai asiakkaan näkökulmasta.

    Ei pidä käsittää väärin: kaikki edellä mainitut näkökulmat ovat tarpeellisia. Haaste on siinä, että kun halutaan tunnistaa investointipäätöksen kannalta kriittiset kysymykset ja vastata niihin, strategisen innovoinnin ensimmäisten askelten tulisi kyetä tuottamaan tietoa kaikista relevanteista näkökulmista, tyypillisesti:

    • asiakastarpeet
    • loppukäyttäjätarpeet
    • yrityksen strategia ja visio
    • palvelu-/tuotekehitys ja yrityksen portfolio
    • tekninen toteutus
    • markkinat
    • kilpailu
    • makroekonomian muutokset ja tulevaisuuden ennakoiminen.


    Väitän, että kenenkään ei tarvitse olla asiantuntija kaikissa. Meillä on käytettävissä internetillinen tietoa ja kyvykkäitä ihmisiä, joilta kysyä neuvoa. Keskeistä on se, että liiketoiminnan kehittäjällä on käytössään täsmäarsenaali työkaluja ja metodeja, jotka auttavat löytämään vastaukset keskeisiin kysymyksiin ja prosessi, joka auttaa toimimaan nopeasti. Myös käytössä olevan mallin yleistyvyys ja toistettavuus ovat ensisijaisia sen laajan ja tehokkaan käytön kannalta.

    Prosessi ja työkalut nopeaan strategiseen innovointiin

    Perehdyin aiheeseen syvällisesti EMBA in Business Renewal -opintojeni lopputyössä ja havaitsin selvän puutteen sekä aihetta koskevassa tutkimuksessa että käytännön työelämän kontekstissa. Tästä inspiroituneena kehitin strategisen innovoinnin alkuvaiheen “idealeikkuriksi” soveltuvat menetelmät ja prosessin, joka ohjaa yhdistämään tietoa useista eri näkökulmista, johtaen kattavaan raporttiin, tuottaen vastauksen kysymykseen “Kannattaako tähän investoida?” viikossa.

    Seuraavissa julkaisuissa

    • Avaan strategisen innovoinnin käsitettä, innovaatioprosessin alkupään kriittistä merkitystä ja keinoja riskien välttämiseen
    • Pohdin millaisen menetelmälliset näkökulmat sopivat strategisen innovoinnin tueksi
    • Kuvaan seikkaperäisesti strategiseen innovointiin kehittämäni prosessin ja menetelmät
    • Pohdiskelen kehittämäni mallin vaikuttavuutta, yleistyvyyttä ja jatkokehitystarpeita.

    Kirjoittaja

    Heidi Vaarala