12.12.2018

Instalaiset UX-myytinmurtajina

Installa toimii aktiivinen UX (User Experience) -tiimi, jonka ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään eri projekteissa. Tiimin toimenkuvaan kuuluu ohjelmistokehityksen lisäksi myös kouluttaminen ja UX:ään liittyvän tiedon levittäminen.

Järjestimme instalaisille UX Pop Upin, jossa kuka vaan sai matalalla kynnyksellä tulla kuulemaan UX-menetelmistä, osallistua UX-myyttien murtamiseen tai vaikkapa vain syödä karkkia. Myyttejä murrettiin arvioimalla, ovatko kymmenen UX-aiheista väittämää totta vai tarua. Myyttejä rikkova kyselymme oli leikkimielinen, mutta arvontalappujen teossa oli pieni taka-ajatuskin. Halusimme samalla kartoittaa, millaisia käsityksiä instalaisilla on UX:sta. Inspiraatiot myytteihin otettiin Zoltán Góczan sekä Zoltán Kollinin kirjoittamalta UX Myths -sivustolta.

Tässä blogissa nostan esille kolme myyttiä, joiden onnistunut murtaminen sai minut erityisen iloiseksi. Myytit olivat:

  1. UX ei ole yhteistyötä
  2. UX on yksi projektin vaihe
  3. UX ei ole kustannustehokasta

Lähes kaikki myyttien murtamiseen osallistuneet tiesivät, että UX on yhteistyötä. Esimerkiksi ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa käytetty Design Sprint -menetelmä ei onnistu ilman usean eri roolin, kuten PO:n/Managerin, Designerin, teknisestä toteutuksesta huolehtivan kehittäjän, loppukäyttäjän sekä toimiala-asiantuntija yhteistyötä. Yksittäisten menetelmien lisäksi yhteistyö näkyy myös jokapäiväisessä työssä, sillä tehokkaassa työskentelyssä ei voi olla pullonkauloja. Jos suunnitteluvastuu sekä koko tuotteen käytettävyyden laadun takaaminen kaadetaan pelkästään UX Designerin niskaan, syntyy toimintaan äkkiä haasteita.  

Myytti, jossa UX:n väitettiin olevan yksi projektin vaihe, murrettiin myös helposti. Projektiosaamisen ja -kokemuksen vuoksi Installa tiedetään, että UX kuuluu hyvin moneen osaan tuotteen elinkaarta. Projektin alkumetreillä on suunnitteluvaihe, jossa UX Designer on mukana. Yhteistyössä muiden kanssa UX Designer kartoittaa käyttäjien tarpeita ja sovittaa niitä yhteen bisneksen asettamien vaatimusten kanssa. Tämä voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi Design Sprintin avulla. Design Sprintissä luodaan muutamassa päivässä loppukäyttäjillä validoitu prototyyppi. Alun tarvekartoituksen ja liiketoiminnan strategioihin nivoutumisen jälkeen UX-työ pitää sisällään mm. suunnittelutyötä, jatkokehitystä, käyttäjätutkimusta, UI-suunnittelua, käyttäjätestaamista… Kaiken kaikkiaan UX on erittäin laaja kokonaisuus, joka liittyy oikeastaan kaikkiin tuotekehityksen osa-alueisiin.

Tästä pääsemme seuraavaan myyttiin, jonka mukaan UX ei olisi kustannustehokasta. Tämänkin myytin instalaiset saivat hienosti murrettua. Käyttäjäymmärryksen kerryttäminen, varhainen validointi, kevyet rautalangat ja protot sekä niiden avulla tehty tutkimus on kustannustehokasta. Liiketoiminnan kannalta on oleellista pohtia sitä, mikä liiketoiminnan ja käyttäjän tarpeet huomioiden ylipäätään on järkevää toteuttaa. Tämän yhteydessä pyritään jo varhaisessa vaiheessa varmistamaan sitä, ettemme tekisi massiivisen määrittelytyön päätteeksi jotain, mitä loppukäyttäjät eivät oikeastaan tarvitse. Tämä on paitsi haitallista asiakassuhteille, mutta myös ongelmallista liiketoiminnalle siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi.

UX on siis parhaimmillaan kustannustehokasta yhteistyötä, jonka matka alkaa aivan tuotteen ensihetkistä ja jatkuu sen koko elinkaaren ajan!